Avaruus

Talvipäivänseisaus & joulu

Tällä viikolla tehtiin talvipäivänseisauksen iltana jo pitkään suunniteltu iltareissu tunturiin. Pakkasta oli 25 astetta, mutta koska taivas oli kirkas ja molemmilla oli inspistä lähteä, emme antaneet kylmän haitata. Sitä paitsi tunturissa ylempänähän yleensä on lämpimämpää kuin alhaalla, ja niin tälläkin kertaa. Erämaata halkova tie oli hiljainen, ketään ei tullut puolen … More Talvipäivänseisaus & joulu

Haapa

Poikkesinpa eilen jälleen tieltä metsään – polveileva, koivujen koristama varpumatto huuteli luokseen katsomaan, olisiko siellä puolukoita. Ilta melkein jo hämärsi, aurinko hehkui vielä taivaanrannassa mutta antoi ymmärtää, että kohta olisi sen aika pyörähtää pois näkyvistä.

Syksyn ensimmäinen tähti-ilta

Sinnittelin hereillä puolille öin nähdäkseni tähdet. Pakkasta oli jo pari astetta kun menin ulos ja totesin, että tähdet ovat näkyvissä. Vietin pienen hetken rannalla kameran kanssa tähtiä kuvaillen, ja kameran kuvatessa etsiskelin taivaalta tuttuja kuvioita. Seulaset, Härkä ja Ajomies olivat suoraan edessäni.

Auringonpimennys ja retki Saivojärvelle

Ajelin eilen aamulla ystäväni ja nykyisen osa-aikatyökaverini Lauran luo pitämään ensimmäistä yhteistä työpäivää. Puolentoista tunnin aamuinen ajomatka länteen oli leppoisa mutta sai minut miettimään, että Etelä-Suomessa ajo olisi tuntunut aika pitkältä. Muistan kuinka aikoinaan reissu Salosta Turkuun (50 km) vaati suunnittelua ja todellista harkintaa, vaikka kyse oli reilun puolen tunnin … More Auringonpimennys ja retki Saivojärvelle

Kuukuvia

Kuu nousi joen takaa eilen suurena ja melkeinpä vaaleanpunaisena. Sen punerrus ei tallentunut kuvaan, mutta sitä oli mahtava kiikaroida. Kiikaroimalla Kuun yksityiskohdat voi nähdä ihmeen hienosti.  Lähellä horisonttia Kuu näyttää järkälemäiseltä ja siltä kuin se väreilisi. Varmaan sama ilmiö kuin matalalla olevien tähtien kanssa – Maan ilmakehä tekee taikojaan, suurentaa … More Kuukuvia

Kuulumisia

Ensi viikolla siirrytään kesäaikaan. Voin sieluni silmin jo kuvitella kesäisen metsän, kaikki ihanat luonnonkukat kesäyössä, joen rauhoittavan virran ja rantavedessä vilisevät pikkukalat. Keskiyön auringon punan, kesäsateen tuoksun ja ropinan ja sen tunteen, kun saa jälleen pudottautua veden varaan ja olla siinä kaikessa rauhassa niin kauan kuin mieli tekee. Mutta vielä … More Kuulumisia

Henkisyydestä ja sen hiipumisesta

Tämä talvi on ollut eräässä asiassa käänteentekevä koko tähänastisen elämäni mittapuulla, sillä minussa pitkään asunut vankka usko yliluonnolliseen on alkanut haihtua. Tilalle koen hitaasti hiipineen jotain vieläkin ihmeellisempää – olen alkanut ymmärtää kuinka kauniita asioita oikeasti tiedämme maailmankaikkeudesta. Asioita, jotka mullistavat käsityksen elämästä, kunhan niitä ihan kunnolla pysähtyy ajattelemaan. Minulla … More Henkisyydestä ja sen hiipumisesta

Taivaan naapureita

Lähdin illalla ulos vielä yhdentoista maissa, koska taivas oli kirkas. Pakkasin päälle paljon vaatteita ja viritin kameran valmiiksi jo eteisessä. Kiinnitin kameran jalustaan tiukasti ja säädin manuaaliasetukset kutakuinkin kohdilleen. Sitten kuulokkeet päähän, musiikki soimaan ja ulos. Pakkanen oli kirinyt viiteentoista asteeseen.  Parissa talossa näkyi vielä valoa. Haalea vihreä kaari halkoi … More Taivaan naapureita

Avaruuskuvia

Eilen lenkiltä kotiin palaillessani alkoi tähtiä syttyä taivaalle. Vielä jokin aika sitten tähtitaivas loisti kirkkaana jo lenkille lähtiessäni, mutta nyt iltataivas on valoisa vielä palatessanikin. Tiedättehän sen väripaletin tähän aikaan vuodesta, kun ei ole enää kirkasta mutta ei vielä pimeäkään, ja hetken aikaa taivas on jollakin ihmeellisellä tavalla persikan värinen … More Avaruuskuvia

Mitä olen oppinut taivaasta tänä talvena?

Aiempina talvina alkanut taivaantuijotus on jatkunut voimakkaana myös tänä talvena. Mukaan on tullut myös monenlaista oppia ja oivallusta, kun tiedonjano on kasvanut tähtiä katsellessa, ja kuvaustaidotkin ovat vaivihkaa hieman kehittyneet. Eilen lenkillä tulin miettineeksi kaikkia uusia asioita taivaasta, joita olen tänä talvena oppinut. Illalla sekä tänä aamuna taivas järjestikin melkoiset … More Mitä olen oppinut taivaasta tänä talvena?

Ilta järvellä

Lähdettiin tällä viikolla käymään läheisellä järvellä. Kelkkareitti johdatti jäätä pitkin, metsien poikki, suon halki, vaaran ylitse ja lopulta rantakodalle. Vihreä kaari oli ollut näkyvissä jo alkumatkasta ja olin tyytyväinen, että olin tullut ottaneeksi kameran jalustoineen mukaan.  En olisi työpäivän ja kauppareissun jälkeen melkein jaksanut lähteä enää mihinkään, mutta onneksi mies … More Ilta järvellä

Vuoden 2021 ensimmäinen retki (ja aurinko)

Piiitkän pilvisen jakson jälkeen sääennuste lupasi tälle päivää kirkasta, joten päätimme ystävän kanssa suunnata tunturiin lumikengillä. Ajoitimme retkemme niihin muutamaan tuntiin, jotka ovat kutakuinkin valoisia, eli lähdimme maastoon ennen yhtätoista.  Tänään oli myös siitä jännittävä päivä, että kaamos päättyi virallisesti. Yllä olevat kuvat on otettu samoilta sijoilta – toisessa suunnassa … More Vuoden 2021 ensimmäinen retki (ja aurinko)

Tähtikuvioita

Latasin jokin aika sitten puhelimeen ilmaissovelluksen nimeltä Starwalk 2. En ollut aiemmin ollut kiinnostunut tähtikuvioista, mutta halusin sovelluksen avulla löytää planeetat taivaalta. Olen viime viikkoina katsellut tiiviisti How the Universe works -dokumenttisarjaa, ja se on saanut minut lumoihinsa. Kävipä kuitenkin niin, että sovelluksen myötä tähtikuviot veivät mennessään – sovelluksen avulla … More Tähtikuvioita

Muistoja tältä viikolta

Takassa rätisee tuli, tiskikone kehrää ja kissakin taitaa kehrätä. Taivas on pukeutunut pörröiseen valkoiseen pilvipeitteeseen, mutta etelässä joen yllä näkyy pitkä juova pilvetöntä, keltaista aamutaivasta. Eletään vuoden viimeisiä hetkiä auringon kanssa, eikä sinitaivaita enää oikeastaan näy – päivisin, jos ei ole pilviä, on auringonvalo haalean keltainen ja taivas sen myötä … More Muistoja tältä viikolta

Tähtiyö

Seisoin eilen illalla suon laidassa puolisentoista tuntia katsomassa ja kuvaamassa tähtiä. Pakkasta oli muutama aste ja Linnunrata oli mahtavan kirkas. Koko tuona aikana ei edes yksikään auto ajanut kylätietä ohi – olin aivan yksin erämaan ja tähtitaivaan kanssa. Loimujakin ilmestyi pohjoistaivaalle, ensin juuri ja juuri silmin erotettava haalea sumu, sitten … More Tähtiyö

Syysöitä ja -aamuja joen rannalla

Olen viettänyt viime yöt ulkona. En ole aivan varma olenko koskaan aiemmin nukkunut yksin yötä teltassa… En varmaankaan. Onneksi en pelkää pimeää, vaan rakastan sitä. Kunhan tähtitaivas on kirkas, on kaikki hyvin.  Eilen illalla joen takana nousi kaunis puolikuu, ja koska joki oli täysin pläkä, tuumin, että voisin ottaa muutaman … More Syysöitä ja -aamuja joen rannalla

Torstai

Toissailtana oli upea tähtitaivas. Kävin lenkillä kuten joka ilta. Kotiin tullessa, koska oli kuitenkin suhteellisen lämmin, hain kameran jolla nappasin tiehaarasta muutaman taivaskuvan. Tähtitaivasta on jotenkin niin ihana kuvata. Pitkällä valotusajalla saa nauttia yksinkertaisesti taivaan katselusta samaan aikaan kun kamera hoitaa kuvaamisen. Kissakin hiipi hiljaa kaveriksi, mutta ei tohtinut pysyä … More Torstai

Valoisa päivä

Tänään aurinko näkyi ensimmäistä kertaa kunnolla pihalle. Sitä ei voinut olla huomaamatta, ja säteet olivat kirkkaat, vaikkakin oranssit. Ne värjäsivät lumihankea ja koivuja oransseiksi ja saivat ne hohtamaan. Linnutkin näyttivät kuin sädehtivän auringossa. Pidin lounastauollani muutaman minuutin happihyppelyhetken jäällä. Hanki kantoi hyvin, kun seurailin omia lumikenkäjälkiäni ja miehen kelkanjälkiä. Rantatörmällä … More Valoisa päivä

Revontuli-ilta

Sain eilen illalla töiden jälkeen puhdin kolata ja lapioida lunta oikein apinan raivolla niin, että pihalle tuli taas kunnolla tilaa. Linko on syväjäässä. Siinä tunnin lapioinnin jälkeen satuin katsomaan taivaalle. Luulin ensin näkeväni otsalamppuni valossa vain häiveen oman hengitykseni höyryä, mutta otsalampun sammuttaessani huomasin, että taivaalla oli ohkainen, vihreä revontulikaari, … More Revontuli-ilta

Tähtitaivaasta

Minulla ei ole tapana herkistellä, mutta tähtitaivaan katsominen saa onnenkyyneleet silmiini. Tähtitaivaan syvyys ja äärettömyys tuntuvat hyvältä. Siksi nousinkin tuossa yhtenä iltana vielä sängystä ylös ja lähdin ulos katsomaan tähtiä. Pimeään makuuhuoneeseen saakka tunsin, että taivas loistaa, enkä voinut olla menemättä sitä katsomaan. Istuin lumihangessa takapihalla. Tähtikirkasta taivaankantta katsoessani minulla … More Tähtitaivaasta

Revontulia

Eilen illalla oli hurjat revontulet. Kävelin yksin metsään niitä katsomaan. Luulin kuulevani revontulten ääniä, mutta sitten tajusinkin, että äänet ovat minusta parin kilometrin päässä olleen, jäätyvän Vaalajärven äänia. Onttoja ja pehmeitä naksahduksia ja suhinoita. Hieno äänimaailma metsän hiljaisessa ilmassa. Mustavalkokuvissa revontulten luonne näyttää ihan toisenlaiselta. Suon yllä oli komeita valoja. … More Revontulia

Ketunliekit

Hetken aikaa pyörin keskellä tietä, mutta sitten päätin kääntyä iltalenkiltäni ympäri. Päästin Moskun vapaaksi juoksemaan joenrantaan ja hain kameran. Revin puupenkin irti hangesta ja nakkasin sen rantatörmän lumeen. Se sai toimia jalustana. Mosku kohnasi rantaa ja kävi välillä tarkistamassa, että minulla on kaikki hyvin. Olen rakastanut revontulia siitä saakka kun … More Ketunliekit

Pimeässä

Rinkkaputki-blogin Anne kirjoitti ajatuksia herättävän tekstin pimeästä. Kirjoitus upeine kuvineen löytyy tästä. Annen teksti sai minut miettimään omaa suhdettani pimeään. En ole tullut ajatelleeksi sitä aiemmin, mutta nyt tuntuu kuin olisin löytänyt uuden ystävän: minulle pimeä luonto on kuin pehmeä syli. Kun juuri mitään ei näe, on helppo vain olla. … More Pimeässä

Mánnu

Verikuu meni meiltä pilvien takia ohi. Mutta ei se mitään. Joka ilta kuu nousee hiippaillen taivaalle Ounasjoen takaa ja heijastuu hetken päästä joen pintaan, monesti ihan peilikirkkaana kuvana. Tänään illalla päätin lopultakin kuvata sitä. Vastarannalla laulujoutsenet tarkkailivat minua kaulat pitkänä, vanhemmat ja kolme joutsenenpenikkaa. Lipuivat hiljalleen vähän etäämmälle. Pidän kuusta … More Mánnu

Revontulia erotusaidalla

Puhelin soi kesken lopuillaan olleen varhaisen iltapäivän teehetken. Sitten tulikin kinttuihin vipinää, sillä soittaja tiesi kertoa, että nyt taivaalla räiskyy. Ystävän auto oli valmiiksi lämmin, joten puimme kipin kapin ulkovaatteet päälle ja lähdimme poroaidalle. Pysähdyimme jo matkan puolivälissä parkkipaikalle siltä varalta, että loimut himmenisivät ennen kuin ehtisimme aidalle saakka. Kuu … More Revontulia erotusaidalla

Ne ovat täällä!

Taas kaikki alkoi tuntemuksesta, että sydän tulee rinnasta läpi. Kävelin kotiin töistä kirkkaassa ja pirun kylmässä ilmassa ja ihmettelin, miksi tuntuu siltä kuin halkeaisin tähän paikkaan. En oikein tiedä, oliko tunne miellyttävä vai epämiellyttävä. Se oli aivan samanlainen kuin viimeksi. Viimeksi, kun taivaalle ilmestyi revontulia. Taivaalla edessäni luikerteli haalea, vihreä … More Ne ovat täällä!

Hauskaa jäällä

Oltiin eilen illalla ystävän kanssa kokeilemassa nousisiko jään alta jo matikoita. Odotettiin hämärän laskeutumista, pakattiin pulkkaan kaira ja madepilkit ja lähdettiin jäälle. Mukana oli termarillinen kuumaa kaakaota ja taisi jossain olla pieni taskumattikin. Auringon laskettua Kemiönsaaren taakse tuli tähtitaivaasta minuutti minuutilta aina vain upeampi. Tähdet kirkastuivat ja kirkastuivat. Takanamme kohosi … More Hauskaa jäällä