Sinnittelin hereillä puolille öin nähdäkseni tähdet. Pakkasta oli jo pari astetta kun menin ulos ja totesin, että tähdet ovat näkyvissä. Vietin pienen hetken rannalla kameran kanssa tähtiä kuvaillen, ja kameran kuvatessa etsiskelin taivaalta tuttuja kuvioita. Seulaset, Härkä ja Ajomies olivat suoraan edessäni.
Kamera löysi taivaanrannasta myös revontulia, mutta paljaalla silmällä ne erottuivat vain vaivoin. Muutama loimu sykähteli kirkkaammin, hyvin ohikiitäviä hetkiä ne olivat. Minun puolestani loimujen sopi pysyä maltillisina, niin ne eivät häikäisseet ja peitelleet tähtiä taakseen.
Kamera löysi myös auringonkajon horisontista vielä puolen yön aikaan. Silmillä ei sekään näkynyt. Linnunrata sen sijaan näkyi hienosti.
Kissa rahisteli heinikossa ja tuli hinkkaamaan leukaansa jalkojani vasten ❤
Tietää että talvi tekee tuloaan, kun pipo, kaulahuivi ja kuomat on taas jo kaivettu kaapista. Viime ajat ovat olleet raikkaita, ja maaruska alkaa kohta olla täydessä terässään. Koivut näyttäisivät pääosin olevan vihreitä vielä.
Aamulla maa oli pakkasen peitossa.
Nyt taidan lähteä marjaan. En ole vieläkään osunut löytämään mitään ihmeellisen mahtavia puolukka-apajia, vaikka niitä pitäisi kuulemma olla kaikkialla.
Saari avaruudessa 