Tähtiyö

Seisoin eilen illalla suon laidassa puolisentoista tuntia katsomassa ja kuvaamassa tähtiä. Pakkasta oli muutama aste ja Linnunrata oli mahtavan kirkas. Koko tuona aikana ei edes yksikään auto ajanut kylätietä ohi – olin aivan yksin erämaan ja tähtitaivaan kanssa.

Loimujakin ilmestyi pohjoistaivaalle, ensin juuri ja juuri silmin erotettava haalea sumu, sitten ihan kunnon kaari, joka lopulta alkoi kasvaa, elää ja väreillä.

Ihanaa kun ei pelkää pimeää niin voi seistä keskellä pimeyttä ja nauttia tähdistä.

Olen hämmästynyt kuinka hyvin pieni kamerani näkee Linnunradan. Ehkä jos sijoittaisi joskus hieman toisenlaiseen objektiiviin, saisi kohinaa jäämään pois.

Illalla näin kymmenisen tähdenlentoa, osa aika kirkkaitakin. Kuulemma sieltä on joku asteroidikin mahdollisesti tulossa lähiaikoina, ovatkohan nämä sen saattajia.

Kuviin tallentuneet viivat ovat kuitenkin satelliitteja.

Linnunrata on kaunein näky jonka tiedän. Sitä on mahdotonta katsoa liikuttumatta.

Joki meni yöllä jäähän. Aivan kuten viime vuonnakin, lumi tuli samaan aikaan ja joki jäätyi yhdessä yössä. Enää ei oikein pääse uimaan.

Julkaissut Jonna Saari

Lapissa asuvan salolaisen hidasta hiljaiseloa pohjolan uumenissa.

%d bloggaajaa tykkää tästä: