Jäähyväisretki Puljutunturille

Rakkaimmaksi retkikohteeksi noussut Puljutunturi piti ehdottomasti saada hyvästellä, joten kävimme siellä eilen illalla. Oli lämmin kevätilta, aurinko paistoi ja tuulenvire oli maltillinen, ei nyt aivan lämmin, mutta ei varsinaisesti kylmäkään. Joel lähti liikkeelle pyörällä ja minä musiikin kanssa kävellen. Siinä rinnettä ylös noustessa muistelin niitä lukuisia retkiä, joita vuosien saatossa on tullut tehtyä tänne. Jostain … More Jäähyväisretki Puljutunturille

Paikallisuudesta ja ei-paikallisuudesta

Olen jo pitkään koittanut sanoittaa erästä asiaa, joka tuntuu olevan kovin vaikea pukea sanoiksi edes siinä määrin, että olisin pystynyt ylipäänsä ajattelemaan sitä enemmän sanojen kuin tunteiden kautta. Nyt olen niin kauan sitä päässäni pyöritellyt ja mielessäni pureskellut, että aion yrittää.

Muistoja pohjoisesta

Lähdimme keskiviikkona töideni jälkeen ajamaan kohti Karigasniemeä. Halusimme tavata ystäviä, ja samalla minä pääsin sulkemaan ympyrän – Karigasniemestä kaikki alkoi, sinne minä aikoinaan Salosta muutin syksyllä 2014.

Matka etelään & muuttopäätös

Kauan odotettu talviloma koitti viime viikolla. Tarvitsinkin sitä nyt todella. Ennen matkaa etelään kävimme miehen kanssa Pallastunturilla. Hän kokeili ensimmäistä kertaa lumikenkäilyä, ja teimme kivan pienen kierroksen Palkaskeron rinteessä. Sää oli upea ja jopa tuuleton, nautimme sinivalkoisesta maailmasta, hankikannosta ja yhteisestä retkestä. Palkaskerosta on tullut minulle viimeisen vuosikymmenen aikana tärkeä paikka. Isin kanssa nousimme sinne … More Matka etelään & muuttopäätös

Uudesta vuosikymmenestä

Joskus ehkä vuosi sitten joku tuntematon kysyi minulta, aionko olla Lapissa lopun ikääni vai palaisinko joskus etelään. En osannut vastata mitään. En ollut ajatellut asiaa. Itse asiassa melkein koko tänä aikana, kun päätös Lappiin muuttamisesta syntyi, muutto tapahtui ja vuodet Lapissa ovat kuluneet, en ole pysähtynyt oikeasti miettimään asioita sen pidemmäs. Olen elänyt päivä, viikko, … More Uudesta vuosikymmenestä

Uusi koti

Viime viikonlopulla muutimme. Vanhaan kotiin jäi vielä hieman tavaraa, ja siivous on vielä tekemättä, mutta vanhempieni suurella avustuksella saimme muuton jo paljon pidemmälle kuin olisin ikinä arvannut toivoa. Vanhempien avulla pystyisi varmaan siirtämään vaikka vuoria yhden viikonlopun aikana, jos siihen ryhtyisi. Kevään aikana on tapahtunut valtavasti, enkä voi sanoa, ettenkö istuisi tässä sohvalla nyt aika … More Uusi koti

Henkeä pidätellen

Viime helmikuussa käynnistyi tapahtumasarja, jota minun on ollut vaikea uskoa todeksi. Täysin viattomasti, melkein puolihuolimattomasti, kirjoitin nettiin ostoilmoituksen, jossa etsin meille kotia Kittilästä. Kahden rivin valokuvaton ilmoitus oli vaatimaton ja huomaamaton. Ajattelin, ettei siihen kukaan vastaisi. Ei ainakaan kukaan sellainen, jolla olisi tarjota mitään mitä me halusimme. Ei ainakaan kuukausiin löytyisi mitään sinne päinkään. Seuraavana … More Henkeä pidätellen

Paljonko tavaraa ihminen tarvitsee?

Näyttää siltä, että muutto tapahtuu ensi kuussa. Uusi koti on pieni. Tavarasta pitää luopua. Ja kylläpä se tavarasta luopuminen herättääkin monenlaista tunnetta ja ajatusta. Olen viime viikkoina pidellyt käsissäni kymmeniä ja taas kymmeniä sellaisia esineitä, joita olen raahannut mukanani muutosta toiseen. Kirjoja, tuikkukuppeja, kankaita, koriste-esineitä. Jopa kiviä. Joka muutossa olen pakannut ne mukaan, purkanut ne … More Paljonko tavaraa ihminen tarvitsee?

Valkoinen majava

Näin unessa valkoisen majavan ylhäällä pihakoivussa, aivan ikkunan ulkopuolella. Pian sen jälkeen oli pihan hangella kaksi gasellia. Minulla ei ole tapana nähdä unia, mutta kun näen, ne kertovat aina suuria asioita. Niinpä aloin nytkin selvittää merkitystä näille näyille. Uneni ovat nykyään käytännössä aina vain muutaman sekunnin välähdyksiä. On helppo ymmärtää niiden tuovan jotakin viestiä. Mieleenpainuvin … More Valkoinen majava

Kotokaltio

”Erämaan sielu, elävä metsänsilmä, naaki ja tiiraili joka kannon kolosta. Jokaisesta pökkelöstä, tervasjurrikasta ja koivuntohelosta tuijotti hänen oma haltijaisensa, metsän salaperäinen henki, tuijotti ja naaki, ei mitään sanonut.”  Samuli Paulaharju, Sompio Istun keskellä laatikoita, pusseja, kasseja, ryysypinoja ja kirjoja. Maalipurkki huutelee ääneti eteisen kaapissa suti ja teippirulla vieressään, notta maalaa, maalaa! Kasvit ovat lopultakin päässeet … More Kotokaltio