Paluu Linnunradalle

Lapissa kasvoin kaamosten mittaan kiinni tähtitaivaaseen, vietin lukemattomia tunteja sitä katsellen, paikoillani pyörien, huimausta, epäuskoa ja riemua tuntien. Avaruutta katsellessani ja musiikkia samalla kuunnellessani tuntemani onni on ollut mun elämäni suurimpia tunteita, ja sain Lapin talvissa kokea sen joka ilta. Muuton myötä tunsin valtavaa surua kun luulin, että joudun luopumaan siitä. Pahimpina hetkinä pelkäsin jopa, … More Paluu Linnunradalle

Kittilään

Ajattelin kirjoitella pari sanaa vielä tässä ennen lähtöä. Tiskikone hyrrää, olen koittanut pakata ja siivota hieman, vaikka varsinkin pakkaaminen on tuntunut jotenkin niin kummallisen oudolta, etten tiedä, mitä olen unohtanut. Lähden ensi yönä Kittilään lentäen ja tulen takaisin autolla ensi viikolla. Siellä on vielä jotakin tavaraa, pyyhkeet ja sen sellaista, mutten aivan muista että mitä … More Kittilään

Hitaita heinäkuisia päiviä

Heinäkuun alkupuolisko on madellut. Työpäivät ovat seuranneet toisiaan ja vapaa-aika kulunut lähinnä vetelehtimiseen, joka alkaa jopa minulle kohta jo riittää. Paljon olen vain maannut sängyllä ja kuunnellut äänikirjoja, hömppätarinoita, joilla on kaikessa ennalta-arvattavuudessaan ja keveydessään ollut ihanan rentouttava vaikutus. Talokaupat stressaavat, ja äänikirjojen maailma on tarjonnut mukavia pakomatkoja niistä ajatuksista – niin päivisin, iltaisin kuin … More Hitaita heinäkuisia päiviä

Paikallisuudesta ja ei-paikallisuudesta

Olen jo pitkään koittanut sanoittaa erästä asiaa, joka tuntuu olevan kovin vaikea pukea sanoiksi edes siinä määrin, että olisin pystynyt ylipäänsä ajattelemaan sitä enemmän sanojen kuin tunteiden kautta. Nyt olen niin kauan sitä päässäni pyöritellyt ja mielessäni pureskellut, että aion yrittää.

Talvenalustunnelmia & muistoja etelästä

Lumi tuli toissayönä, ja siitä lähtien tuntuu kuin lumisade ja suojasää olisivat vääntäneet kättä voimalla ja tauotta, tuulen puhistessa ja aukottoman pilviverhon levittäytyessä kaiken yllä. Lunta kertyi maahan paljon, ainakin kymmenen tai viisitoista senttiä. Maa lumen alla on täysin sula, samoin vedet ovat auki eivätkä edes rannoilta jäässä.

Kesäreissu, osa 3: Salo

Vaikka pääsimme Saloon perille vasta illalla, päätin tehdä aikaisen aamun suunnitelmia. Olin hieman aiemmin tullut ajatelleeksi, että haluan kävellä Matildajärven kierroksen Teijon kansallispuistossa. Reitti on kuitenkin suosittu ja alkaa puiston pääportilta joten tuumin, että pitää valita merkillinen ajankohta jotta ei tarvitsisi tavata siellä muita. Niinpä lähdin aamulla kuudelta kohti Matildaa ja jalkauduin maastoon varttia vaille … More Kesäreissu, osa 3: Salo

Kevätretki Latokartanonkoskelle

Latokartanonkoski oli tämänkertaisen etelänreissuni viimeinen retkikohde, joten tältä erää etelän retkikertomukset päättyvät tähän. Olen käynyt Latokartanonkoskella monta kertaa, mutta tällä kertaa katselin seutua hieman uusin silmin. Minulle on nimittäin tämän kevään aikana selvinnyt, että äitini isä on syntynyt aivan kosken lähellä olevassa talossa. Lisäksi Latokartanolla kuohuva koski on Kiskonjokea. Se puolestaan saa alkunsa Kiskon Kirkkojärvestä, … More Kevätretki Latokartanonkoskelle

Hämärää ja valoa Vaisakossa

Vaisakon luonnonsuojelualue Halikossa oli ensimmäisiä ”oikeita” salolaisia retkipaikkoja, joihin Salossa vielä asuessani päädyin. Toinen oli Teijo, joka silloin ei ollut vielä kansallispuistokaan. Salossa en varsinaisesti harrastanut retkeilyä, vaan se harrastus on minulla alkanut vasta täällä pohjoisessa. Siksi niin moni kotikaupungin merkittävä retkipaikka on jäänyt aikoinaan kovin vieraaksi. Viime reissullani kävin Vaisakossa kaksi kertaa – ensin … More Hämärää ja valoa Vaisakossa

Meren tuoksuja Teijolla

Ennen Lappiin muuttoani vietin paljon aikaa Teijolla. Tämä ei ollut sattumaa sillä siskoni asui siellä, ja lisäksi olin itsekin aivan hilkulla muuttaa sinne. Ihan viimeiset retkimuistoni ennen muuttoa sijoittuvat Sahajärvelle nykyiseen Teijon kansallispuistoon.  Yksi paikoista, joissa siskon kanssa monesti kävimme, oli Ketunhäntä. Jostain syystä juuri tuo paikka on jäänyt mieleeni jotenkin erityisen haikeissa tunnelmissa. Muistan … More Meren tuoksuja Teijolla

Kuvajaisia Bergvikin luontopolulta

Minulla ei ole koskaan ollut oikein mitään kytköstä Muurlaan. Muurla on merkinnyt minulle lähinnä Muurlan lasin myymälää ja muistan, että ainakin joskus sen ohessa oli myös jonkinlainen lounasravintola. Mutta siinäpä se – ei muita muisti- eikä mielikuvia Muurlasta. Tosin Muurlan läpi Kiskoon ajettaessa maisemat ovat mieleenpainuvan kauniit. Kumpuilevia peltoja ja niiden keskellä suuria, hoidetun näköisiä … More Kuvajaisia Bergvikin luontopolulta