Melko kylmä oli marraskuu, ja varsinkin joulukuun alku. Melkeinpä viikon ajan ehti pakkanen olla noin kolmessakympissä, nyt hieman lauhempaa, kohta kai hieman taas jäähtyy, sitten lauhtuu kunnolla. Mökin rakenteet ovat paukkuneet, takkaa on lämmitelty, ulko-ovea on vältetty turhaan avaamasta, kissakaan ei ole hinkunut ulos. Kävelyllä olen kyllä käynyt joka päivä. Ihan hyvin sitä on kylmällä … More Pakkaskelejä
Pari viikkoa valui taivaan harmauteen. Kostea, väritön pilvi roikkui rikkumattomana ja loppumattomana maassa kiinni niin, että kaikki oli harmaata ja pysähtynyttä päivästä toiseen. Lumi tuli, lunta suli, oli märkää monta päivää. Nyt taas pakastaa ja on tullut lisää lunta, auringonsäteitä ja tähti-iltoja on saatu ja harmaus on unohtunut. Ystäväni Riikka ehdotti eilen että lähdettäisiin sunnuntairetkelle … More Marraskuu & talven ensimmäinen lumikenkäretki
Lumi tuli toissayönä, ja siitä lähtien tuntuu kuin lumisade ja suojasää olisivat vääntäneet kättä voimalla ja tauotta, tuulen puhistessa ja aukottoman pilviverhon levittäytyessä kaiken yllä. Lunta kertyi maahan paljon, ainakin kymmenen tai viisitoista senttiä. Maa lumen alla on täysin sula, samoin vedet ovat auki eivätkä edes rannoilta jäässä.
Mies nakkasi minut luontopolulle. Olin käynyt siellä kerran aiemmin, monta vuotta sitten, mutta tuolloin tunnelma oli erilainen. Oli ensimmäinen kesäni Lapissa ja en ollut aivan vielä kaikkea oppinut – lähdin metsään räkkäaikaan. Se oli virhe, ja opin kerrasta. Tänään polulla oli rauhallista. Ei yhden yhtä itikkaa, eikä varsinkaan ihmisväkeä, ja sitäkin syvempi loppusyksyisen metsän lumo.
Etelästä käsinhän voi olla yllättävän vaikea arvella, että mitä pohjoisen perukoilla milloinkin on meneillään. Kun etelässä on vielä kesä, voi Lapissa syksy olla jo pitkällä. Keväällä Lapissa on valoisaa myöhään iltaan, kun etelässä on jo hämärä. Entä milloin niitä hyttysiä sitten on, ja milloin voi nähdä revontulia? Tässä joitakin omia kokemuksiani seitsemän vuoden ajalta. Toki … More Lapin vuodenkierron vaiheet ja kuinka nauttia (tai selvitä) niistä
Sinnittelin hereillä puolille öin nähdäkseni tähdet. Pakkasta oli jo pari astetta kun menin ulos ja totesin, että tähdet ovat näkyvissä. Vietin pienen hetken rannalla kameran kanssa tähtiä kuvaillen, ja kameran kuvatessa etsiskelin taivaalta tuttuja kuvioita. Seulaset, Härkä ja Ajomies olivat suoraan edessäni.
Niinpä oli sosiaalisen median ihmeellinen maailma taas yhdistänyt kaksi toisilleen ennalta tuntematonta ihmistä, että pääsin eilen retkelle Pomokairan uumeniin Instagramista löytämäni Iidan kanssa. Nyt vasta tapasimme ensimmäistä kertaa, mutta koska olen Iidaa seurannut jo pitkään niin tuntui aivan kuin tutun tapaisi! Iidan Instagram löytyy tästä. Jo Sodankylässä asuessa Pomokairan alue kiinnosti kovasti, mutta sinne ei … More Ruskaretkellä Pomokairassa
Istuin aamulla rannassa katsomassa ja kuvaamassa auringonnousua. Oli pari astetta pakkasta, kuutamo ja kaunis usva. Laitoin kameran kuvaamaan itsekseen jalustalle alla olevan kuvasarjan. Itse istuskelin penkillä ja kuuntelin radiosta YleX-aamua. Areenassa on onneksi siitä sellainen versio, josta kaikki musiikit on leikattu pois. Yö oli mennyt aika huonosti — sairastin koko eilispäivän koronapiikin jälkimaininkeja, ja vielä … More Aamuaurinko
Kyllä tuntuu kesä päättyneen ja arki palanneen, kun herätyskello soi jo aamuyöllä. Mutta juuri tähän aikaan vuodesta kannattaakin olla siihen aikaan hereillä, koska elo-syyskuun auringonnousut ovat vuoden hienoimpia. Ja kun on illalla ladannut kahvinkeittimen valmiiksi, niin sen avulla on helpompi herätä.
Kävimme tänään syrjäisillä metsäteillä hiukan katselemassa maisemia ja viettämässä aikaa yhdessä. Suot ovat jo ihanan lämpimän sävyisiä, okraisia ja melkein kultaisia, väri on tummempi ja syvempi kuin mitä viljapellot kultaisimmillaan ovat kotopuolessa. Mutta soilla puhaltaa tuuli, joka on jo aika viileä. Syksy on täydessä käynnissä, ja luonto tuoksuu sateen jälkeen raikkaalta ja tuntuu märältä. Aamulla … More Ajatuksia metsästä
Saari avaruudessa 