Peltotie oli jäätynyt ja jää sen savisista sisuksista työntynyt ylös tien pinnasta. Oli hiljaista, vain jään rouhiutuminen rikki kenkieni alla piti maisemassa ääntä tasaisen pilvitaivaan alla. Ohut lumi oli satanut maahan lähinnä nimeksi, mutta eilen vielä auringonpaisteessa niin vehreältä näyttänyt syysvilja oli nyt kalsean kylmänsävyinen, toki yhä silmiä hivelevä kumpu talven alle uinahtavaa maata. Loikkasin … More Kauriinpoluilla
Ei tullut aivan täytenä yllätyksenä kun löysin ensimmäisen sarveni täältä. Tai sarviparin oikeastaan. Se oli iso ja hieno pari, aika hyvin säilynyt, ja se löytyi Lemikjärven rantametsästä. Tällä seudulla on valtavasti valkohäntäkauriita ja metsäkauriita. Jos vaikkapa viikonloppuna on harmaa sää ja käyn lenkillä hieman ennen hämärää, voin helposti laskea tunnin aikana ohittamiltani pelloilta ja metsänreunoista … More Syksyn sarvisaalis ja ajatuksia juurtumisesta
On kai myönnettävä, että alkutalven pilvisyys ja sateiset päivät eivät varsinaisesti ylennä mieltä. Vaikka pidän pimeydestä, tällainen pilvinen hämäryys saa sentään minustakin niskaotteen ja vie energiat, eikä mikään tunnu ihan hirveästi huvittavan. Uutisten seuraamista olen koittanut vähentää. Olen tähän mennessä kieltänyt itseltäni jo kaikki suurpetoja ja syöpää koskevat uutiset, koska ne pääsevät ihon alle pahimmin … More Jylhänne Luokajärven takana
Aiemmin viikolla tein pienen iltaretken ylängöllä, ja satuin löytämään paitsi kauriin puhtaanvalkoiset luut, myös pari pientä luolaa. Hämärä ajoi minut tuolloin ulos metsästä ennen kuin olin ehtinyt luolia tarkemmin tutkailla, mutta tänään palasimme sinne yhdessä. Koko viikon on ollut harmaata ja masentavaa, mutta tänään paistoi kirkas aurinko. Viikonlopun kunniaksi lähdimme retkelle tempaistuamme ensin mojovat 12 … More Aurinkoisen sunnuntain luola- ja lampiretki
Samoilin eilen kolmisen tuntia yli pitkulaisen ja korkean kallioharjanteen, Kuvastusmäen, joka johdatti minut Ruonankorven uumenista Tynnärlammen luo. Lähdin harjanteen pohjoispäästä maastoon, ja aikeena oli kulkea mäen idänpuolesta helmaa pitkin sieniä poimien. Kuitenkin mäen luiskamainen, kauniisti jäkälää kasvava pää houkutti minut heti alusta nousemaan sittenkin ylös rinteeseen ja kulkemaan sen harjalla. Sieniä siellä ei ollut, paitsi … More Iltaretki Kuvastusmäelle
Ruonan nimi on kiirinyt korviini usein, ja silmiinikin, sillä tienviitta jos toinenkin ohjaa Ruonaan tai Ruonankorventielle. Suomusjärven kirkonkylän kupeessa lainehtii Iso-Ruona, mutta syvemmällä ylängöllä on myös pienempi Ruonajärvi ja muutaman savun Ruona-niminen talokeskittymä. Ruona tarkoittaa saameksi vihreää ja olen miettinyt, lukeutuuko Suomusjärven Ruonan kulmakunta niihin täkäläisiin paikkoihin, joiden nimen juuret ovat saamessa (kuten Angelniemellä esimerkiksi). … More Ensiretki Ruonankorpeen
Aamulla oli Kurkelanjärvi kasvattanut peitteekseen niin korkean ja sakean sumun, että koko suuri järvi ja sitä ympäröivät pellotkin olivat kadonneet näkyvistä. Kauempana järvestä peltojen yllä leijui vain höyhenenkevyitä usvahaituvia, joita aamuaurinko valaisi kuin sadussa, mutta suuren järven yllä oli sumu niin paksu ja läpitunkematon, että sen alla ajaessa koko maailma näytti kellanvalkoiselta pilveltä. Ylängöllä metsien … More Syysaamu Helvetinlammella
Laitan tässä sienikeitto-ohjeen jakoon niin, että äidin lisäksi joku muukin voisi sitä hyödyntää ja siitä iloita. Toimin sienikeiton kanssa samalla periaatteella kuin elämässä muutenkin, eli haluan päästä mahdollisimman helpolla ja vaivattomasti, mutta kuitenkin järjestää asiat niin, että voin aivan kunnolla nauttia. Pohjalla on tämä Kotilieden resepti niin, että olen tehnyt siitä helpomman ja tietenkin vegaanisen. … More Laiskan kokin hyvä sienikeitto ❤
Kun maastokartalla kohteen nimi on kirkko, tietää se usein jotain poikkeuksellisen mielenkiintoista. Niinpä kun löysin ylängön kartalta nimen Kannikankirkko, päätin, että siellä pitää käydä aivan vasiten. Viikonloppuna lähdin käymään, sienikori matkassa. Jätin auton levikkeelle jonkin matkan päähän. Olin päättänyt kulkea kohteeseen tien sijaan metsän läpi. Näin saisin sienikoriin varmemmin täytettä sekä samalla liikuntaa, ja mikä … More Kannikankirkko
Heinikkoisen kasvuston alla metsämaata uurtavat ikivanhat kärrytien urat, jotka saniaisten lehvästö jo peittelee katseilta kätköihin. Uurteissa lepää sateiden ylängölle vuodattama vesi, jota sammal on imenyt paksusti itseensä. Otan pitkiä askeleita harkiten, jotta kengät eivät kastu. Äidiltä lainattu pärekori suhisee heiniä, saniaisia ja katajia vasten tyhjänä. Pääsen kuusimetsän reunaan ja astun sen hämärään. Kuusimetsän rinne on … More Metsässä Kurkelanjärven tuolla puolen
Saari avaruudessa 