Lehdet ovat juuri puhkeamassa tuomiin ja koivuihin. Parin viikon ajan olemme olleet kodinomistajia – äidin lapsuudenkoti, jossa olemme nyt jo asuneet loppukesästä 2022 alkaen, siirtyi meidän omistukseemme kuun alkupuolella. Kauppa toi mukanaan paljon iloa ja huojennusta, sillä olemme vuosien varrella kiintyneet ja kotiutuneet tähän paikkaan niin, että olisi ollut suru lähteä täältä ja muuttaa johonkin … More Oma koti
Perustin tämän blogin syksyllä 2013, ja tammikuussa 2014 tein elämäni ensimmäisen retken Utön saarelle. Olin tuolloin töissä sanomalehdessä, jonka käytävillä törmäsin säännöllisesti erääseen lintuharrastajaan, joka melko lailla joka tapaamisella suositteli minulle Utötä. Hän kertoi mistä laiva lähtee (Nauvon Pärnäisistä) ja keneltä kannattaa varata majoitus (Hanna Kovaselta) ja suositteli saarta kerta toisensa jälkeen, kunnes sitten lopultakin … More Paluu Utöhön
On kulunut puolitoista vuotta siitä, kun palasin Lapin-vuosien jälkeen takaisin kotikonnuilleni. Elämme täällä nyt toista talvea, ja kohta onneksi jo toista kevättä, sitten kesää. Hiljattainen vuosipäivämme on saanut minut kertaamaan mielessäni monenlaisia muistoja ja tunteita vuosien varrelta. Päätin kerätä yhteen ajatuksia siitä, miten paluumuutto on vaikuttanut elämäämme ja miten kaikki on sujunut. Kysyin IG:n puolella … More Paluu Lapista etelään – kaduttaako?
Elokuu on lähestymässä puoliväliään ja kesä loppupuoltaan. Lempeä ja vähän rajumpikin syksyltä kalskahtava tuuli on puhallellut yli viime aikoina. Kurkien huudot kiirivät taloon peltojen yli, puutarhan halki ja tuuletusikkunasta sisään. Ne ovat kiirineet koko kesän, mutta jotenkin nekin tuntuvat nyt muistuttavan syksyn lähestymisestä. Sattumalta palasin tällä viikolla lukemaan ensimmäisiä blogikirjoituksiani siltä ajalta, kun olin muuttanut … More Koti
Isä ja äiti kävivät toissasunnuntaina kylässä. Se oli jotain, josta olimme puhuneet jo hieman aiemmin, mutta jonka löimme lukkoon vasta samana aamuna. Se sai minut huomaamaan, kuinka paljon arvostan sitä, että olemme nyt täällä heidän lähellään. Voimme sopia tapaamisen tuosta vain, oli se sitten kyläily jompaan kumpaan suuntaan, kahvitreffit Salon torilla tai vaikka luontoretki taas … More Ajatuksia kotikylältä
Nautin siitä tunteesta, että kesä on kestänyt jo ikuisuuden. Juuri näitä olen kaivannut, ikuiselta tuntuvia kesiä. Nytkin eletään lämmintä viikkoa, ja vaikka syksy lähiviikkoina hiipii tuuleen ja metsiin, ei se tarkoita talven tuloa vielä aikoihin. Mies kävi illalla pimeän aikaan ulkona ja ihmetteli sisälle palatessaan, miten erikoiselta tuntuu, kun ulkona on pimeä, mutta silti lämmin. … More Valokuvia menneiltä viikoilta
Viimeinen viikko on mennyt suunnitelmien mukaan – ja, kuten odotettua, on ollut samalla myös melko väsyttävä. Saavuin Kittilään viikko sitten lauantaina aamulla, kello oli herättänyt yöllä kahdelta, ja kolmen aikaan olimme lähteneet vanhempieni kanssa Perttelistä kohti Helsinki–Vantaata. Aamu valkeni hiljalleen matkan aikana purppuran keskikesän aamuyön sävyihin, pelloilla oli hennosti usvaa ja kuu näkyi hienona taivaalla. … More Lähtö Lapista
Heinäkuun alkupuolisko on madellut. Työpäivät ovat seuranneet toisiaan ja vapaa-aika kulunut lähinnä vetelehtimiseen, joka alkaa jopa minulle kohta jo riittää. Paljon olen vain maannut sängyllä ja kuunnellut äänikirjoja, hömppätarinoita, joilla on kaikessa ennalta-arvattavuudessaan ja keveydessään ollut ihanan rentouttava vaikutus. Talokaupat stressaavat, ja äänikirjojen maailma on tarjonnut mukavia pakomatkoja niistä ajatuksista – niin päivisin, iltaisin kuin … More Hitaita heinäkuisia päiviä
Kesäloma on nyt takana päin ja uusi etätyöarki uudessa, väliaikaisessa kodissa on alkanut. Viikon ajan on jo pitänyt kunnon lämpöjä, hellettä, mikä ei minua haittaa, eikä näytä sisällä haittaavan miestäkään, kun ilmastointilaite toimii. Rakastan sitä miten ulkona on oikeasti lämmin ja apilat tuoksuvat hunajalta kaikkialla. Kissa on kotiutunut hyvin. Samoin mies. On ollut erityisen ihana … More Kesäloma & uusi arki
Lähdin muuttoretkelle maanantaina aamulla. Oli ihanan kaunis kevätpäivä, koivut olivat jo melkein täydessä lehdessä, ja maassa ruskeaksi kulottuneen heinien joukosta uudet, vihreät korret jo varovasti kurottelivat kohti taivaita. Ounas kimmelsi sinisenä, ja katselin sitä vielä kuistilta ennen kuin suuntasin autolle. Olin odottanut siihen hetkeen myllertäväksi suurta haikeutta, mutta jostain syystä sitä ei tullut. Tuntui ihan … More Muutto etelään
Saari avaruudessa 