Kävimme tänään syrjäisillä metsäteillä hiukan katselemassa maisemia ja viettämässä aikaa yhdessä. Suot ovat jo ihanan lämpimän sävyisiä, okraisia ja melkein kultaisia, väri on tummempi ja syvempi kuin mitä viljapellot kultaisimmillaan ovat kotopuolessa. Mutta soilla puhaltaa tuuli, joka on jo aika viileä. Syksy on täydessä käynnissä, ja luonto tuoksuu sateen jälkeen raikkaalta ja tuntuu märältä. Aamulla … More Ajatuksia metsästä
Yöllä tuli viitisentoista senttiä lunta, ja nyt näyttää aivan lokakuulta. Minulle on aivan sama vaikka olisi tullut metri niin kauan kun vain joki pysyy auki. Uimakausi on alkanut, eikä se lopu ennen syksyn jäitä. Takatalvi toi pihalle valtavat määrät lintuja. Järripeippoja, peippoja, viherpeippoja, keltavästäräkkejä, västäräkkejä, laulu-, räkätti- ja punakylkirastaita, sinirintoja, liroja, rantasipejä, punatulkkuja, tali- ja … More Takatalven lintuja ja metsäkuvia
Vaisakon luonnonsuojelualue Halikossa oli ensimmäisiä ”oikeita” salolaisia retkipaikkoja, joihin Salossa vielä asuessani päädyin. Toinen oli Teijo, joka silloin ei ollut vielä kansallispuistokaan. Salossa en varsinaisesti harrastanut retkeilyä, vaan se harrastus on minulla alkanut vasta täällä pohjoisessa. Siksi niin moni kotikaupungin merkittävä retkipaikka on jäänyt aikoinaan kovin vieraaksi. Viime reissullani kävin Vaisakossa kaksi kertaa – ensin … More Hämärää ja valoa Vaisakossa
Kävin sunnuntaina metsässä tutkailemassa hieman marja- ja tattitilannetta. Mustikkaa löytyi vajaa puoli litraa, eli aika satunnaisesti vielä. Marjoja oli vain paikoin, ja sittenkin suurin osa oli raakaa tai kovin pientä. Onneksi metsästä voi aina nauttia vaikka suurempaa saalista ei saisikaan. Oli mukava rauhassa tutkailla tutun metsän pieniä yksityiskohtia. Tämä on jo neljäs syksy kun elän … More Kuvia lähimetsästä
Löysin joulun alla Luonnonperintösäätiön sivuilta luettelon säätiön suojelemista metsistä ja ilokseni huomasin, että yksi metsä sijaitsi kotona Salossa. Lahjoitin säätiölle hieman rahaa, josta vastalahjaksi sain lahja-addressin, jonka mukaan perheeni saa 200 neliötä Riihikosken metsää. Lahjoitus on tietenkin puhtaasti symbolinen, mutta rahasumma käytetään kuitenkin uusien suojeltavien metsäalueiden ostamiseen niiden suojelemiseksi. Lisää Luonnonperintösäätiön toiminnasta ja metsistä voit … More Riihikosken metsä
Eiliset helteet muuttuivat muutaman ukkospuuskan myötä kymmeneksi lämpöasteeksi ja kylmäksi tuuleksi. Ylihuomiseksi luvataan räntää. Ukkonen löi eilen aika likellekin. Onneksi en pelkää ukkosta. Kissakin oli sisällä, joten ei ollut huolen häivää. Hän makasi reporankana sohvalla samalla, kun taivas ryskäsi salamoita ja vettä. Rankkasade loi upeita, nopeasti liikkuvia suuria kuvioita joen pintaan. Ihmettelin, mitä kumman valkoisia … More Lapin kesä
Pidin kahden vuorokauden pikaloman etelässä. Halusin päästä kotikonnuille kokemaan etelän kesän, ja samalla halusin päästä verestämään lapsuusmuistoja myös meren äärelle Houtskariin. Houtskarista kirjoitan pian oman tarinansa tai ehkä parikin, mutta nyt ensimmäisenä kerron eilisiltaisesta retkestä Salon Vaisakonlehtoon. Olin aamulla herännyt vielä asuntoautosta meren rannalta, koska olimme vanhempieni kanssa käyneet Paraisilla, ja takana oli pitkä mutta … More Viidakossa Vaisakossa
Jos nykypäivänä näkisin tienposkessa viitan ”Uhrilähde”, kurvaisin siitä paikasta sitä katsomaan. Salon Salaisissa olevasta Uhrilähde-viitasta olen kuitenkin joskus painellut ohi korvaa lotkauttamatta. Siihen asiaan tuli korjaus nyt, kun isäni otti lomani aikana puheeksi, että siellä sellainen on. Yhtenä iltana lähdimme sitten mieheni kanssa Salaisiin ajelemaan ja Uhrilähdettä etsimään. Löysimme tienviitan kuvaillusta paikasta, ja jätimme auton … More Kotiseututuokio, osa 3: Salaisten Uhrilähde
Tein iltakierroksen metsäpuutarhassa.
Kahden päivän kovat sateet saivat lähteen pulppuamaan ja joki nosti pintaansa niin, että siinä voi nyt sukeltaa.
Saari avaruudessa 