Tuhannen poron erotuksissa

Pääsin tänään käymään poroerotuksissa. Kaarestunturin lähellä olevalla Kautoselän aidalla oli 1000 poroa. Sinne johtava tie oli pieni ja erhakossa. Veräjä oli niin hieno, etten meinannut osata avata sitä. Onneksi kukaan ei nähnyt. Kun lopulta pääsin aidalle, oli siellä mahoton sakkia keskellä eimitään. Porojen röhkintä ja sorkkien töminä kaikui vaimeana korkean metsän ilmassa. Kirnu on pyöreä … More Tuhannen poron erotuksissa

Hopialampi

Sain joitakin viikkoja sitten kiinnostavalta kuulostavan vihjeen kirkasvetisestä lammesta tässä lähellä. Ristonmännikön suunnalla piti oleman Hopeapohjalampi, kirkasvetinen ja äkkisyvä. Tutkailin karttaa ja vaikka Hopeapohjalampea ei löytynyt, Hopialampi löytyi juuri kuvaillusta paikasta. Ajelimme tänään sunnuntain huviksi mieheni kanssa paikkaa katsomaan. Lampi oli juuri sellainen kuin minulle oli kerrottu. Vesi oli todella kirkasta ja ranta äkkisyvä. Kovin … More Hopialampi

Aistien matkassa

Koska ensi viikolle luvattiin lunta, lähdin illalla metsään aiempaa tietoisempana siitä, että kohta tämä tuttu maisema on jään ja hangen alla. Kohta aivan kaikki on jäässä katseen, nenän, korvien ja käsien tavoittamattomissa. Päivällä maailman hetkeksi kirkastanut aurinko oli jo painunut pilvien ja horisontin taakse. Kävelin tien yli ja sukelsin tuoksuvaan metsään, joka alkoi hiljalleen hämärtyä. … More Aistien matkassa

Joen vuosi

Alla oleva kuva on ensimmäinen, jonka koskaan otin Ahvenjoesta. Oli marraskuun alun keskipäivä, maassa ohut lumiharso, taivaalla ohut pilviharso ja olimme ensi kertaa katsomassa taloa, jonka olimme kiinnostuneet ostamaan. Minä lompsin kohta jo ohi talon katsomaan jokea, ilman jokea en olisi suostunut ostamaan koko taloa.  Paikan päällä totesin, että joki oli hyvä. Se oli riittävän villi ja … More Joen vuosi

Viimeiset tunnelmat syyskuulta

Tällä viikolla tuli kuluneeksi 3 viikkoa siitä, kun aurinko viimeksi näyttäytyi. Kohta siitä tulee jo 4 viikkoa, eikä kirkasta ilmaa ole luvassakaan. Joko kaamos alkoi? Olimme viikolla yhtenä arki-iltana käymässä Nuolivaaran luontopolulla Kelujärvellä. Ilta alkoi hämärtää jo kun lähdimme reitille. Metsän ilma oli täynnä happea ja sumussa seisova maailma oli täysin hiljainen. Sumu, laskeutuva hämärä … More Viimeiset tunnelmat syyskuulta

Paavon polulla

Kolmen Lapissa vietetyn vuoden aikana on tullut nähtyä monta mullistavaa paikkaa. Sallan Tuntsalla retkeillessä koin pari vuotta sitten elämäni tähän saakka syvintä erämaan tuntua, Saanalta näkyvä maisema ei unohdu mielestä koskaan ja Karigasniemen Ailiggaan helmoilla ja poroaijalla kulkiessani koin tuntevani Saamenmaan aidointa olemusta. Pyhätunturin Isokuru sai minut haukkomaan happea ehkä enemmän kuin mikään paikka aiemmin, … More Paavon polulla

Harmaan päivän ajatuksia

Syksyn tulo on tänä vuonna vaikuttanut minuun voimakkaammin kuin ehkä koskaan. Luontohan ei sitä asiaa kysele, mutta minä en ollut vielä aivan valmis kesän loppumiseen, ja näyttää pahasti siltä, että syksykin alkaa kohta loppua. Kevät oli kuukauden myöhässä, mutta syksy tuli ajallaan – kesä oli lyhyt. Tuntuu hurjalta muistella, että vielä toukokuun puolivälissä oli lumi … More Harmaan päivän ajatuksia

15 ruskaretkikuvaa Kaarestunturilta

Tänään oli päästävä tuulettamaan ajatuksia. Eletään päiviä, kun ruska on paikoin parhaimmillaan, mutta osa puista on jo pudottanut melkein kaikki lehtensä. Toisaalla haavikko helisee vielä vihreänä, toisaalla keltaisena, jossain kirkuvan punaisena. Vadelmat ovat kypsyneet ja niissä lehdet ovat vielä vihreät, vierestä ovat maitohorsmat jo kellertyneet ja ruskistuneet – elävän kuolema alkaa olla käsillä, ja se … More 15 ruskaretkikuvaa Kaarestunturilta

Aamu nousee Ilmakkiaavalla

Sain aamulla ilon viedä mieheni töihin jo kuudeksi, joten päätin ottaa reissusta kaiken irti ja käydä samalla katsomassa Ilmakkiaapaa. Liian myöhään illalla syödyn pizzanpuolikkaan jälkeen yöunet jäivät huonoiksi. En ole varmaan ikinä ollut niin iloinen kuullessani kellon herättävän puoli viideltä, kuin tänään. Lopultakin sai nousta ylös. Ajellessamme syksyisen, usvaisen, melkein aamuöisen Sodankylän halki, minulle tuli … More Aamu nousee Ilmakkiaavalla

Syystuoksuja

Miten onkin aina niin nautinnollista tarttua tuuletusikkunan kahvaan, kääntää akkuna auki täyteen mittaansa ja tuntea ja kuulla, kuinka syystuuli humisee metsässä ja löytää tiensä myös ikkunasta suoraan kasvoilleni ja sisälle taloon. Availen aamuisin ikkunoita eri puolilla taloa, jotta tuuli kiirisi vapaasti pitkin huoneita ja lattioita. Syksy on kokoamassa voimiaan täyteen mittaansa. Koivuissa pakkasen puremat lehdet … More Syystuoksuja