Isä ja äiti kävivät toissasunnuntaina kylässä. Se oli jotain, josta olimme puhuneet jo hieman aiemmin, mutta jonka löimme lukkoon vasta samana aamuna. Se sai minut huomaamaan, kuinka paljon arvostan sitä, että olemme nyt täällä heidän lähellään. Voimme sopia tapaamisen tuosta vain, oli se sitten kyläily jompaan kumpaan suuntaan, kahvitreffit Salon torilla tai vaikka luontoretki taas … More Ajatuksia kotikylästä
Jokin aika ennen joulua meillä oli muutaman päivän ajan oikein kaunis talvi. Oli pakkasta viitisentoista astetta, aika paljon lunta myös puissa, hiljaista, ja aamu- ja iltapäivisin maassa vallitsi kaamoksen värimaailma. Kuitenkin aurinko kipusi keskipäiväksi taivaalle ja valaisi maailman oikein kirkkaaksi, ja silloin muistin, kuinka ihmeelliseltä ja kaukaiselta ajatus jouluna paistavasta auringosta oli minusta vielä vuosi … More Talvi taittuu
Maailma näillä seuduin tuntuu pysähtyneen viime viikkoina. No lumi tuli maahan ja aukoton pilvipeitto taivaalle, sen jälkeen kaikki pysähtyi, vain ponneton valo käy ulkona päivisin joidenkin tuntien ajan. On rauhallista, niin se on. Sähkö on niin kallista, että valoa uskaltaa laittaa päälle hädin tuskin vessakäynnin ajaksi. Ilmalämpöpumppu piti ottaa pois päältä, onneksi takka ja keittiössä … More Kohti sydäntalvea
Vielä keväällä 2021 ajattelin, ettei minusta voisi koskaan tulla kasvissyöjää. Se mahdollisuus tuntui jotenkin tosi kaukaiselta ja saavuttamattomalta. Epäilin, että kasvissyöjänä olisin varmasti aina nälkäinen, koska en voisi saada oloani koskaan kylläiseksi. Ihmettelin mielessäni, että millä muka korvaisin ennen kaikkea broilerin, jota meillä kulutettiin paljon. Pavuillako muka? En haluaisi imeskellä mitään mauttomia limaisia papuja herkullisen … More Sekasyöjästä vegaaniksi
Lokakuu kului ja marraskuukin on jo yli puolivälin. On hiljainen ja poutapilvinen päivä, aurinko yrittää, muttei onnistu. Kissa kehrää peiton päällä ja ihmettelee, miksi ilmalämpöpumppu on pois päältä – selvitin hänelle kyllä, että suljen sen nyt täksi päiväksi, kun sähkö on niin kovin kallista tänään. Jospa se huomenna olisi taas halvempaa. Sähkönsäästö onkin ollut iso … More Marraskuu
Lähdimme käymään Hyyppäränharjun taikametsässä tänään aamulla. Kaunis sumu viipyili harjun rinteillä ja teki maisemasta unenomaisen. Oli tavattoman hiljaista, edes lintuja ei kuulunut. Vain vesipisarat putoilivat oksistoista kuntalle ja lammen pintaan ja pitivät pudotessaan kepeitä helähdyksiä. Osa pisaroista tosin imeytyi aivan äänettä verkkareihini polunvarren heinistä ja oksista, kun kuljin ohi niitä viistäen. Oli kymmenen astetta lämmintä. … More Syysaamu harjulla
Lapissa kasvoin kaamosten mittaan kiinni tähtitaivaaseen, vietin lukemattomia tunteja sitä katsellen, paikoillani pyörien, huimausta, epäuskoa ja riemua tuntien. Avaruutta katsellessani ja musiikkia samalla kuunnellessani tuntemani onni on ollut mun elämäni suurimpia tunteita, ja sain Lapin talvissa kokea sen joka ilta. Muuton myötä tunsin valtavaa surua kun luulin, että joudun luopumaan siitä. Pahimpina hetkinä pelkäsin jopa, … More Paluu Linnunradalle
Viime ajat ovat koostuneet musiikista, ja jonotuksesta ja odotuksen luomasta kihelmöinnistä, joka on tuntunut hyvältä vatsanpohjassa. Jonossa ja odottamassa on tullut seistyä yhteensä yli kymmenen tuntia, kun olemme varmistelleet eturivipaikkoja ja sitten eturivissä odottaneet keikkojen alkamista. Ensin risteilyllä, ja risteilyn Amorphis-keikasta inspiroituneena ostimme sitten seuraavalle viikonlopulle liput vielä Ikaalisiinkin, jotta päästiin Amon keikalle heti uudelleen. … More Musiikkia ja pimeneviä iltoja
Viimeinen viikko on mennyt suunnitelmien mukaan – ja, kuten odotettua, on ollut samalla myös melko väsyttävä. Saavuin Kittilään viikko sitten lauantaina aamulla, kello oli herättänyt yöllä kahdelta, ja kolmen aikaan olimme lähteneet vanhempieni kanssa Perttelistä kohti Helsinki–Vantaata. Aamu valkeni hiljalleen matkan aikana purppuran keskikesän aamuyön sävyihin, pelloilla oli hennosti usvaa ja kuu näkyi hienona taivaalla. … More Lähtö Lapista
Heinäkuun alkupuolisko on madellut. Työpäivät ovat seuranneet toisiaan ja vapaa-aika kulunut lähinnä vetelehtimiseen, joka alkaa jopa minulle kohta jo riittää. Paljon olen vain maannut sängyllä ja kuunnellut äänikirjoja, hömppätarinoita, joilla on kaikessa ennalta-arvattavuudessaan ja keveydessään ollut ihanan rentouttava vaikutus. Talokaupat stressaavat, ja äänikirjojen maailma on tarjonnut mukavia pakomatkoja niistä ajatuksista – niin päivisin, iltaisin kuin … More Hitaita heinäkuisia päiviä
Saari avaruudessa 