Tänään oli aika kesän ensimmäisen onkireissun. Olin saanut sisäpiiritietoa muuan järvestä tässä lähellä, josta kuulemma nousisi hyvin kalaa. Hain Seolta matoja purkillisen ja ajoimme mieheni kanssa järvelle. Siellä ei ollut muita, ja paikka oli pomppuisen hiekkatien päässä, mutta vanhoja nuotiopaikkoja oli parin metrin välein joka suunnassa. Viritin lihavan madon koukkuun ja nakkasin kaislikon reunaan. Koho … More Onkimassa
Talvella kävimme Sarvilammilla toiveenamme tulistella kodalla. Sattui kuitenkin aivan liian kylmä viima, että se olisi ollut mitenkään erityisen mukavaa. Eilen palasimme paikalle kesäkuisen pikku lumisateen siivittäminä. Lampi oli jäässä, mutta maasto sula. Sulanut lumi olikin paljastanut rannoilta yllätyksen, joka ainakin minun maailmassani on aivan kärkiluokan yllätyksiä: pitkospuut. Näistä ei ole merkintää kartalla, joten en ollut … More Sarvilampien yllätys
Nuotion savu nousi metsän lomasta pilarina taivaalle. Katselimme, kuinka vesi virtasi vierellämme, ja kuuntelimme sen solinaa ja kosteiden koivuklapien sihinää nuotiossa. Söimme, nautimme olosta. Ei kiirettä, ei meteliä, ei tekemistä. Rauha oli maassa ja yhdessä oli hyvä. Se kaikki tuntui hyvältä. Koiran katse nousi tarkkaavaisena taivaalle: kurki lensi ylitsemme kohti Vaalajärveä. Sinne minunkin alkoi tehdä … More Ja se tuntui hyvältä.
Saappaan korkeus on 40 senttimetriä (tarkistin). Silti se metsässä edelleen hörppää roimasti lunta. Joitain kevään merkkejä on kuitenkin havaittavissa. Pimeää ei enää tule, ja se on ihanaa vaihtelua talven jälkeen. Laulujoutsenet ja västäräkit ovat saapuneet, ja lintulaudalla on meno hiljentynyt. Jotain kasvejakin yrittää pukata paljaista paikoista, eli seinien vierustoilta. Minä en välitä mitä ne ovat, … More Kevään merkkejä, viimeinkin!
Oli aika käydä katsomassa Lokan kylää ensimmäistä kertaa sitten muistin aikana. Ajomatkalla läpi ajettiin myös Kelujärven ja Tanhuan kylistä. Kelujärvellä oli upeassa paikkaa järven rannalla kota. Pukukopeista päätellen siinä on kesäisin uimaranta. Sen aion käydä testaamassa. Tanhuassa Luiro oli jäässä. Vain pienessä sulassa oli telkkä- ja joutsenpariskunta. Joutsenet mulkoilivat minua epäileväisesti, kun kävelin sillalla. Liikkeellä … More Roadtrip Lokkaan
Varsinkin luonnossa liikkuessani ajattelen usein sitä, kuinka hyvä on elää Lapin suuressa sylissä. Mielessäni on tuolloin yksi tunne: rauha. Rauha. En oikeastaan aiemmin ymmärtänyt, mitä rauha on ja miksi sitä tarvitsin. En osannut kaivata sitä, kun en tiennyt siitä. Olo oli usein levoton ja kuulumaton, mutta en osannut kyseenalaistaa sitä. Vain Sahajärven rannalla Teijolla koin … More Rauhasta
Lunta sataa päivästä toiseen ja jotenkin alkaa jo tuntua siltä, että kesä ei tule koskaan. Hangen paksuus on edelleen noin metri, ja joki on niin jäässä kuin pääseekin. Peipposet ovat tosin jo tulleet, ja Sompio-kirjan mukaan se on myös merkki siitä, että kontiot ovat lähteneet liikkeelle. Eli jotain kyllä tapahtuu, vaikka joka ikinen päivä sataa … More Kevään merkkejä
Porokisat ovat mukavia pikku tapahtumia, joita keväisin on Lapissa monessakin paikkaa ja niitä voi turistille suositella. Minä käväisin tänään Sattasen porokisoissa Sodankylän pohjoispuolella. Oikea tienhaara oli selkeästi merkitty jo hyvissä ajoin, jolloin pystyin sankassakin lumisateessa vaivatta suunnistamaan juuri oikealle pienelle metsätielle. Meitä oli suoranainen autojen letka joten arvasin, että paikalla olisi paljon ihmisiä. Liikenteenohjaus toimi, … More Sattasen porokisat
Tämä on ensimmäinen kerta koskaan elämässäni, kun koen olevani jotain muutakin kuin salolainen. Karigasniemellä en kokenut olevani karigasniemeläinen tai utsjokinen, enkä Kittilässä koskaan kokenut olevani kittiläläinen. Viime viikolla jotain tapahtui, en tiedä miksi, mutta minä aloin tuntea itseni ehkä piirun verran sodankyläläiseksi. Kittilän kunta ei koskaan tuntunut kodilta, vaikka rakastinkin suuresti sitä yhtä tiettyä taloa … More ”Kevät jo keijaili ilmassa”
”Lasketeltiin jo kevättalven pitkää myötälettä. Toisin vuoroin paukkui pakkanen, toisin riepotteli taivaantäyteinen lumenpurku. Mutta laskettiin vain, päivä kerralla. Ympärillä oli valkoinen erämaa, kylän alla rannaton aapa.” Samuli Paulaharju, Sompio Näin nyt eletään. Öisin voi pakkanen paukkua kahdessa-, kolmessakymmenessä, päivisin juoksuttaa aurinko lunta vetenä alas katolta. Naapurit kävivät kylässä viime viikolla ja tutkimme yhdessä maastokarttaa. He kertoivat … More Vaalalompololla
Saari avaruudessa 