Ilta-ajelu Porttipahdalla

Tunnen onnellisuutta siitä, että melkeinpä koska vain voi lähteä tutkimusretkelle. Ainakin iltaisin ja viikoloppuisin se onnistuu ilman tarvetta minkäänlaisille harkitsemistoimenpiteille. Ei tarvitse miettiä, mistä löytäisi hienoja paikkoja – niitä on koko kulmakunta täynnä, kaikkialla minne menee. Eikä tarvitse miettiä lasten viihtymistä tai nukkumaanmenoaikoja – lapsiarjelle minä en elämääni uhraa. Voi vain päättää kohteen, nousta autoon … More Ilta-ajelu Porttipahdalla

Kuulumisia

Sodankylän kaunis kesä ja lumoavat retkikohteet ovat viime aikoina pitäneet ajatukset niin luonnossa, ettei muusta juuri ole tullut kirjoiteltua. Työpäivän jälkeen on ihanaa saada lähteä luontoon vaikka uimaan tai muuten kesää fiilistelemään. Sääsket ovat tosin nyt tehneet invaasion, minkä vuoksi uin toistaiseksi mieluummin Vaalajärvessä kuin omassa metsäjoessa. Tässä muutama kuva Pyhätunturin Isokurusta jossa kävin yksinäni … More Kuulumisia

Kotiseututuokio: Tunturilampi ja Hirviäkuru Orajärvellä

Lauantai-iltana olisi ollut vaikka mitä tekemistä. Olisi voinut maalata taloa kauniissa kesäillassa, olisi voinut grillata, imuroida, käydä uimassa… Monenlaista hommaa olisi ollut tarjolla. Istuimme hetkeksi sohvalle ja syntyi päätös. Kengät jalkaan, avaimet kaapista mukaan ja auto käyntiin: nyt lähdetään katsomaan, miltä näyttää Orajärven Tunturilampi. Olin jo aiemmin huomannut Tunturilammen kartalta ja tuuminut, että ainakin maastokartan … More Kotiseututuokio: Tunturilampi ja Hirviäkuru Orajärvellä

Juhannuksen iltaretki Pyhä-Nattaselle

Juhannuksena vierailimme Sompion luonnonpuistossa Lokan järven pohjoispuolella. Ajelimme puolilta päivin noin 100 kilsan päässä kotoa sijaitsevalle parkkipaikalle aikeenamme kiertää 7 kilometriä pitkä Pyhä-Nattasen reitti. Sompiojärventie oli varsin hidas ajettava, sillä koko 15 kilometrin matkalta saimme väistellä pomppuja ja kuoppia. Matka eteni 1- ja 2-vaihde silmässä verkkaisesti. Toisaalta maisemat olivat tosi hienot eikä meillä ollut kiire … More Juhannuksen iltaretki Pyhä-Nattaselle

Kotimetsä

Kävin tutustumassa talon vieressä olevaan metsään. Siellä oli ihanan hämyinen tunnelma. Metsässä kasvoi mahdottomasti orvokkeja ja kaikenlaisia ihania kukkia. Siellä kukki hilla, ja pian kukkivat valkoisena merenä myös mesiangervot. Metsän pohjalla kiilteli monessa paikkaa vesi, joka heijasteli taivasta. Siellä kasvoivat mättäillä kauniit kortet. Metsä on sekametsää lähellä Kittiläntietä. Mutta joelle päin kuljettaessa se muuttuu koivumetsäksi. … More Kotimetsä

Uhrilampi

Oli sukkela tunne ajella metsätietä kohti tuntematonta, kun metsässä vilahteli juoksuhautoja, kyltit varoittivat valvontakameroista ja tienviitassa luki Räjäytysalue. Mutta puomi oli auki, eikä yksikään kyltti väittänyt minun olevan matkalla jonnekin, missä en saisi olla. Niinpä jatkoin matkaa ja käännyin räjäytysalueen suuntaan kylmän viileästi. (edit: myöhemmin kohtasin alueella armeijan väkeä ja he kysyivät, millä asialla olin. … More Uhrilampi

Onkimassa

Tänään oli aika kesän ensimmäisen onkireissun. Olin saanut sisäpiiritietoa muuan järvestä tässä lähellä, josta kuulemma nousisi hyvin kalaa. Hain Seolta matoja purkillisen ja ajoimme mieheni kanssa järvelle. Siellä ei ollut muita, ja paikka oli pomppuisen hiekkatien päässä, mutta vanhoja nuotiopaikkoja oli parin metrin välein joka suunnassa. Viritin lihavan madon koukkuun ja nakkasin kaislikon reunaan. Koho … More Onkimassa

Sarvilampien yllätys

Talvella kävimme Sarvilammilla toiveenamme tulistella kodalla. Sattui kuitenkin aivan liian kylmä viima, että se olisi ollut mitenkään erityisen mukavaa. Eilen palasimme paikalle kesäkuisen pikku lumisateen siivittäminä. Lampi oli jäässä, mutta maasto sula. Sulanut lumi olikin paljastanut rannoilta yllätyksen, joka ainakin minun maailmassani on aivan kärkiluokan yllätyksiä: pitkospuut. Näistä ei ole merkintää kartalla, joten en ollut … More Sarvilampien yllätys

Ja se tuntui hyvältä.

Nuotion savu nousi metsän lomasta pilarina taivaalle. Katselimme, kuinka vesi virtasi vierellämme, ja kuuntelimme sen solinaa ja kosteiden koivuklapien sihinää nuotiossa. Söimme, nautimme olosta. Ei kiirettä, ei meteliä, ei tekemistä. Rauha oli maassa ja yhdessä oli hyvä. Se kaikki tuntui hyvältä. Koiran katse nousi tarkkaavaisena taivaalle: kurki lensi ylitsemme kohti Vaalajärveä. Sinne minunkin alkoi tehdä … More Ja se tuntui hyvältä.

Kevään merkkejä, viimeinkin!

Saappaan korkeus on 40 senttimetriä (tarkistin). Silti se metsässä edelleen hörppää roimasti lunta. Joitain kevään merkkejä on kuitenkin havaittavissa. Pimeää ei enää tule, ja se on ihanaa vaihtelua talven jälkeen. Laulujoutsenet ja västäräkit ovat saapuneet, ja lintulaudalla on meno hiljentynyt. Jotain kasvejakin yrittää pukata paljaista paikoista, eli seinien vierustoilta. Minä en välitä mitä ne ovat, … More Kevään merkkejä, viimeinkin!