Uurtokeino – Paulaharju, osa 2

”Koira nosti nokkaansa, tunnusteli ilmaa tuolta ja täältä ja lähti vetämhään vastatuuleen. Sieltä jostakin tuli tuulen matkassa viljan tuntua, mistähän tuli, mutta tuttua oli. Somasti se kosketteli kosteaa kuononpäätä. Kyllä vanha metsänkävijä ja kiveliön juoksija tiesi, mitä se oli ja mistä se tuli.” Samuli Paulaharju, Sompio (1939)

Ennen ja jälkeen – kurkkauksia kotiin

Talon pintaremppa alkaa puolen vuoden jälkeen olla melko hyvällä mallilla. Taloon muutaessamme tilanne oli lähes kriittinen: 70-luvulla rakennettu omakotitalo oli värien puolesta alkuperäisessä kuosissaan vihreänä, keltaisena, ruskeana, sinisenä, kirkuvan oranssina, punaisena… Näkymä oli oikeastaan joka huoneessa melko hurja, vaikka varmaan on aikoinaan ollut hyvinkin moderni. Reiluuden nimissä otin jälkeen-kuvatkin vain kännykällä, kuten ennen-kuvatkin oli otettu. … More Ennen ja jälkeen – kurkkauksia kotiin

Ilta-ajelu Porttipahdalla

Tunnen onnellisuutta siitä, että melkeinpä koska vain voi lähteä tutkimusretkelle. Ainakin iltaisin ja viikoloppuisin se onnistuu ilman tarvetta minkäänlaisille harkitsemistoimenpiteille. Ei tarvitse miettiä, mistä löytäisi hienoja paikkoja – niitä on koko kulmakunta täynnä, kaikkialla minne menee. Eikä tarvitse miettiä lasten viihtymistä tai nukkumaanmenoaikoja – lapsiarjelle minä en elämääni uhraa. Voi vain päättää kohteen, nousta autoon … More Ilta-ajelu Porttipahdalla

Näkymä Nattaselta kohti koillista ja itää – Paulaharju, osa 1

”Maan mustiin uumeniin ne on perustettu, Manalan vierikallioihin, mutta sinisinä ne nousevat taivaansineen saakka taikka valkoisina piiloutuvat pilvenkumuraan. Etpä aina tiedä, tunturiko vai pilvi, tunturin takaa kohoava pilvenjönkkykö vai pilvistä katsova tunturinharja.” Näin Samuli Paulaharju kuvailee näkymää Pyhä-Nattasen huipulta koilliseen ja itään kirjassaan Sompio (1939). Tämä on Paulaharju-sarjani ensimmäinen osa. Kuvaan Paulaharjun Sompiossa mainitsemia paikkoja … More Näkymä Nattaselta kohti koillista ja itää – Paulaharju, osa 1

Kuulumisia

Sodankylän kaunis kesä ja lumoavat retkikohteet ovat viime aikoina pitäneet ajatukset niin luonnossa, ettei muusta juuri ole tullut kirjoiteltua. Työpäivän jälkeen on ihanaa saada lähteä luontoon vaikka uimaan tai muuten kesää fiilistelemään. Sääsket ovat tosin nyt tehneet invaasion, minkä vuoksi uin toistaiseksi mieluummin Vaalajärvessä kuin omassa metsäjoessa. Tässä muutama kuva Pyhätunturin Isokurusta jossa kävin yksinäni … More Kuulumisia

Kotiseututuokio: Tunturilampi ja Hirviäkuru Orajärvellä

Lauantai-iltana olisi ollut vaikka mitä tekemistä. Olisi voinut maalata taloa kauniissa kesäillassa, olisi voinut grillata, imuroida, käydä uimassa… Monenlaista hommaa olisi ollut tarjolla. Istuimme hetkeksi sohvalle ja syntyi päätös. Kengät jalkaan, avaimet kaapista mukaan ja auto käyntiin: nyt lähdetään katsomaan, miltä näyttää Orajärven Tunturilampi. Olin jo aiemmin huomannut Tunturilammen kartalta ja tuuminut, että ainakin maastokartan … More Kotiseututuokio: Tunturilampi ja Hirviäkuru Orajärvellä

Juhannuksen iltaretki Pyhä-Nattaselle

Juhannuksena vierailimme Sompion luonnonpuistossa Lokan järven pohjoispuolella. Ajelimme puolilta päivin noin 100 kilsan päässä kotoa sijaitsevalle parkkipaikalle aikeenamme kiertää 7 kilometriä pitkä Pyhä-Nattasen reitti. Sompiojärventie oli varsin hidas ajettava, sillä koko 15 kilometrin matkalta saimme väistellä pomppuja ja kuoppia. Matka eteni 1- ja 2-vaihde silmässä verkkaisesti. Toisaalta maisemat olivat tosi hienot eikä meillä ollut kiire … More Juhannuksen iltaretki Pyhä-Nattaselle

Kotimetsä

Kävin tutustumassa talon vieressä olevaan metsään. Siellä oli ihanan hämyinen tunnelma. Metsässä kasvoi mahdottomasti orvokkeja ja kaikenlaisia ihania kukkia. Siellä kukki hilla, ja pian kukkivat valkoisena merenä myös mesiangervot. Metsän pohjalla kiilteli monessa paikkaa vesi, joka heijasteli taivasta. Siellä kasvoivat mättäillä kauniit kortet. Metsä on sekametsää lähellä Kittiläntietä. Mutta joelle päin kuljettaessa se muuttuu koivumetsäksi. … More Kotimetsä

Uhrilampi

Oli sukkela tunne ajella metsätietä kohti tuntematonta, kun metsässä vilahteli juoksuhautoja, kyltit varoittivat valvontakameroista ja tienviitassa luki Räjäytysalue. Mutta puomi oli auki, eikä yksikään kyltti väittänyt minun olevan matkalla jonnekin, missä en saisi olla. Niinpä jatkoin matkaa ja käännyin räjäytysalueen suuntaan kylmän viileästi. (edit: myöhemmin kohtasin alueella armeijan väkeä ja he kysyivät, millä asialla olin. … More Uhrilampi