Revontulia

Eilen illalla oli hurjat revontulet. Kävelin yksin metsään niitä katsomaan. Luulin kuulevani revontulten ääniä, mutta sitten tajusinkin, että äänet ovat minusta parin kilometrin päässä olleen, jäätyvän Vaalajärven äänia. Onttoja ja pehmeitä naksahduksia ja suhinoita. Hieno äänimaailma metsän hiljaisessa ilmassa. Mustavalkokuvissa revontulten luonne näyttää ihan toisenlaiselta. Suon yllä oli komeita valoja. Ahvenvaaran laella harrastettiin jotain kirkasvalotouhuja. … More Revontulia

Tulevia retkikohteita

Kattelin viikonloppuna Avaraa Luontoa. Siinä delfiininpenikat siirteli vuorotellen vedessä keijuvaa irtonaista leväsuikaletta. Lukijan mukaan leväleikki hyödytti niitä: ne tulevat leikin lomassa tietoisemmaksi elinympäristöstään. En ole kuullut koskaan tutkimuksia siitä, että oman elinympäristön tutkiminen ja tunteminen tekisi hyvää. Omasta kokemuksesta pidän sitä nykyään kuitenkin aivan itsestäänselvänä. Minä en siirtele leväriekaletta ympäriinsä, mutta teen jatkuvasti tutkimusmatkoja ympäristöön. … More Tulevia retkikohteita

Iltakävely Sodankylässä

Kirkonkylällä minun ei ole paljon tullut vielä kierreltyä. Käyn siellä kaupassa, mutta muutoin tunnen Sodankylän teitä ja kujia huonosti. Tällä viikolla tein keskustassa iltasella pienen kävelylenkin. Armeija siirsi kalustoaan varuskunnalta varmaankin ampuma-alueelle. Kuvaan tosin jäi vain viivat valoista. Kitisen siltaa valaisi myös kuu. Sillan alta oli vesi vielä paikoin sula. Veden ja jään liikkeistä kuului … More Iltakävely Sodankylässä

Valon viikko

Menneellä viikolla aurinko palasi, kun uuvuttavan loputtomalta tuntunut, kaksi kuukautta yläpuolellamme juminut pilvien peitto päätti lopultakin painua sanonkominne. Viikkoja ja viikkoja kestäneen, lähes yhtämittaisen harmauden jälkeen tuntui kuin olisin uudesti syntynyt, kun auringonvalo kirkasti maailman aamusta ja päivästä toiseen. Samalla saatiin kireät pakkaset, monta päivää ja yötä jopa 15-20 asetetta. Pakkasten myötä jäätyi myös joki. … More Valon viikko

Tuhannen poron erotuksissa

Pääsin tänään käymään poroerotuksissa. Kaarestunturin lähellä olevalla Kautoselän aidalla oli 1000 poroa. Sinne johtava tie oli pieni ja erhakossa. Veräjä oli niin hieno, etten meinannut osata avata sitä. Onneksi kukaan ei nähnyt. Kun lopulta pääsin aidalle, oli siellä mahoton sakkia keskellä eimitään. Porojen röhkintä ja sorkkien töminä kaikui vaimeana korkean metsän ilmassa. Kirnu on pyöreä … More Tuhannen poron erotuksissa

Voitonmerkkejä

Pakko tunnustaa: kuluneen vuoden aikana on vähän monta kertaa tullut ajateltua: Ei perkele voi olla näin vaikeaa! Ei niin että elämä olisi koetellut, ei suinkaan, vaan ennemminkin kyse on ollut sellaisesta Tervetuloa aikuisten maailmaan -riitistä: byrokratiaa, mapeittain papereita, lupien hakemista, lukemattomia puhelinsoittoja asioiden selville saamiseksi, odottelua, uusia puhelinsoittoja, lisää kysymyksiä, ihmettelyä ja ärräpäitä… Ja hiljalleen, … More Voitonmerkkejä

Hopialampi

Sain joitakin viikkoja sitten kiinnostavalta kuulostavan vihjeen kirkasvetisestä lammesta tässä lähellä. Ristonmännikön suunnalla piti oleman Hopeapohjalampi, kirkasvetinen ja äkkisyvä. Tutkailin karttaa ja vaikka Hopeapohjalampea ei löytynyt, Hopialampi löytyi juuri kuvaillusta paikasta. Ajelimme tänään sunnuntain huviksi mieheni kanssa paikkaa katsomaan. Lampi oli juuri sellainen kuin minulle oli kerrottu. Vesi oli todella kirkasta ja ranta äkkisyvä. Kovin … More Hopialampi

Aistien matkassa

Koska ensi viikolle luvattiin lunta, lähdin illalla metsään aiempaa tietoisempana siitä, että kohta tämä tuttu maisema on jään ja hangen alla. Kohta aivan kaikki on jäässä katseen, nenän, korvien ja käsien tavoittamattomissa. Päivällä maailman hetkeksi kirkastanut aurinko oli jo painunut pilvien ja horisontin taakse. Kävelin tien yli ja sukelsin tuoksuvaan metsään, joka alkoi hiljalleen hämärtyä. … More Aistien matkassa

Kemikaalikuormaa vähentämässä

Toissakesänä tulin puolivahingossa ostaneeksi apteekista mineraalikivideodorantin. En ollut aiemmin ajatellut koko asiaa, mutta jostain syystä nähdessäni mineraalikivivaihtoehdon, päätin kokeilla sitä. Käytettyäni mineraalikiveä vuoden ajan tyytyväisenä aloin ajatella, mistä muista arjen kemikaaleista voisin luopua. Televisiomainoksia katsellessa syntyy käsitys, että me ihmiset emme voi kertakaikkiaan mitenkään selvitä arjesta ilman tuoksuvia pesuaineita, huuhteluaineita ja kosmetiikkaa. Jatkuvalla syötöllä kaupan … More Kemikaalikuormaa vähentämässä

Joen vuosi

Alla oleva kuva on ensimmäinen, jonka koskaan otin Ahvenjoesta. Oli marraskuun alun keskipäivä, maassa ohut lumiharso, taivaalla ohut pilviharso ja olimme ensi kertaa katsomassa taloa, jonka olimme kiinnostuneet ostamaan. Minä lompsin kohta jo ohi talon katsomaan jokea, ilman jokea en olisi suostunut ostamaan koko taloa.  Paikan päällä totesin, että joki oli hyvä. Se oli riittävän villi ja … More Joen vuosi