Kemikaalikuormaa vähentämässä

Toissakesänä tulin puolivahingossa ostaneeksi apteekista mineraalikivideodorantin. En ollut aiemmin ajatellut koko asiaa, mutta jostain syystä nähdessäni mineraalikivivaihtoehdon, päätin kokeilla sitä.

Käytettyäni mineraalikiveä vuoden ajan tyytyväisenä aloin ajatella, mistä muista arjen kemikaaleista voisin luopua. Televisiomainoksia katsellessa syntyy käsitys, että me ihmiset emme voi kertakaikkiaan mitenkään selvitä arjesta ilman tuoksuvia pesuaineita, huuhteluaineita ja kosmetiikkaa. Jatkuvalla syötöllä kaupan hyllyille ilmestyy uusia tuotteita aivan, kuin vanhoissa ei olisi jo tarpeeksi.

Mineraalikivideodorantti

Kivi toimi paremmin kuin olisin koskaan uskonut. Se piti tuoksut täysin poissa. Koko aikuiselämäni olin ostellut väkevältä tuoksuvia dödöjä, roll-oneja, sprayta ja vaikka mitä kaikkea. Yleensä ne olivat toimineet hyvin, ja ehkä siksi en ollut koskaan tullut kyseenalaistaneeksi niitä ja miettineeksi, onko deodorantin tosiaankin oltava väkevä kemikaalisotku?

Palasaippua

Mineraalideodorantin jälkeen seuraava askel oli saippuageelien vaihtaminen kemikaalittomaan palasaippuaan viime keväänä. Jälleen kerran kuin heräteostoksena mukaani tarttui juukalaisen Sola Saippuan Kuukkelisaippua. Hyvältä tuoksuva palasaippua sopi paitsi ihon, myös hiusten pesuun. Kuukkelisaippua on jo ehtinyt loppua, ja nyt käytössä on Tunturisaippua, joka on mielestäni vieläkin paremman tuoksuinen. On myös kivaa että näistä ei siunaannu muoviroskaa.

Mineraalisuola

Seuraava askel oli suola. Ystäväni suosittelivat MeineBase-mineraalisuolaa ja toivat sitä etelästä pienen purkin tuliaisiksi. Nykyään pesen hiukset lähes yksinomaan tällä suolalla, ja toisinaan myös kasvot. Se korvaa siispä sekä shampoon, hoitoaineen että kuorintavoiteen. Suola ei tietenkään vaahdota, mutta aivan minimaalinen määrä riittää silti pesemään jopa minun pitkät hiukseni. Hiuksissa säilyy myös puhtauden tuntu paljon kauemmin kuin ennen, tosin päänahka tuntuu hieman rasvaisemmalta. Suola tekee hiuksista aiempaa rakenteikkaammat ja ilmavammat.

Pesupähkinät

Viimeisin tulokas ovat pesupähkinät. Minua alkoi iljettää ajatus, että vaatteissani ja sänkyvaatteissanikin olen 24/7 kemikaalien ympäröimä. Tilasin verkkokaupasta pesupähkinöitä ja olen käyttänyt niitä nyt noin kuukauden. Miedon makealta tuoksuvia pähkinöitä laitetaan pyykin sekaan pienessä kangaspussissa muutama, ja samoja pähkinöitä voi käyttää muutamankin pesukerran. Niistä ei tietenkään jää vaatteisiin sama raikas tuoksu kuin pyykinpesu- ja huuhteluaineesta, mutta ainakin meidän pyykillemme ne ovat riittävän tehokkaita puhdistajia. Puhtaat vaatteet eivät tuoksu miltään.

Näiden arkivalintojen myötä olen voinut luopua monesta kemikaalinlähteestä: deodo- ja antiperspiranteista, suihkusaippuasta, kasvosaippuasta, käsisaippuasta, kuorintavoiteesta, shampoosta, hoitoaineesta, pyykinpesuaineesta ja huuhteluaineesta.

Tuntuu huvittavalta ajatella, että esimerkiksi 10 vuotta sitten ja kauan sen jälkeenkin olin niin hölmö, että aina kun kauppaan ilmestyi jokin uusi puteli, oli se sitten kodinhoitoon, iholle tai hiuksiin tarkoitettu, minä ihan oikeasti ajattelin, että tuon minä tarvitsen. 

Nykyään olen alkanut tehdä melkein taiteenlajia siitä, mitä kaikkea ilman pärjää. Samalla on kemikaalikuorma keventynyt, ja elinajanodote sitä myöten ehkä hieman pidentynyt.

Julkaissut Jonna Saari

Lapissa asuvan salolaisen hidasta hiljaiseloa pohjolan uumenissa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: