En ole muistaakseni koskaan edes kuvitellut olevani ekstrovertti. Monet kerrat olen esittänyt ekstroverttia, nykymaailmassa semmoinen taito on ilmeisesti hyvä osata. Itse osaan sen vaihtelevalla menestyksellä, nykyään paljon paremmin kuin parikymppisenä, vaikka nykyään tarvitsen sitä huomattavasti harvemmin. Vaikka olen pitänyt itseäni introverttina koko aikuisikäni, en ole koskaan tullut sen suuremmin ajatelleeksi sitä tai perehtyneeksi siihen, mikä … More Itsetutkiskelua pala palalta, osa 7: Introvertin tunnustukset

Viime kesänä myönsin itselleni jotain, jota en aiemmin ollut uskaltanut myöntää. Myönsin, että kaipaan takaisin Ounasjoen rannalle. Minusta tuntui ja tuntuu, että sieluni istuu edelleen siellä pienellä puupenkillä joen rannalla, ja vaeltelee niissä rantametsissä. Niin hyvä kuin nykyinen kotimme onkin, ja kauniilla paikalla ihanien ihmisten ympäröimänä, minä en osaa muuta kuin ajatella vanhoja kotimaisemia ja … More Itsetutkiskelua pala palalta, osa 5: Sielunmaisemista

Aiemmin minulla ei juurikaan ollut kykyjä tarkkailla omaa päänsisäistä ajatus- ja tunneliikennettäni. Hahmotin lähinnä vain ulkopuolisen maailman ja sen tapahtumat, mutta tunnelma pääkopassa oli kaoottinen. Etenkin negatiivisten tunteiden, kuten vaikkapa pettymyksen, suuttumuksen, inhon tai katkeruuden tunteita vain tuli – en tullut ajatelleeksi, mistä ne todellisesti juonsivat juurensa, enkä ainakaan ajatellut, että minä itse olisin niille … More Itsetutkiskelua pala palalta, osa 2: Ego, mieli ja sisäinen ääni