Uurtokeino – Paulaharju, osa 2

”Koira nosti nokkaansa, tunnusteli ilmaa tuolta ja täältä ja lähti vetämhään vastatuuleen. Sieltä jostakin tuli tuulen matkassa viljan tuntua, mistähän tuli, mutta tuttua oli. Somasti se kosketteli kosteaa kuononpäätä. Kyllä vanha metsänkävijä ja kiveliön juoksija tiesi, mitä se oli ja mistä se tuli.” Samuli Paulaharju, Sompio (1939)

Ennen ja jälkeen – kurkkauksia kotiin

Talon pintaremppa alkaa puolen vuoden jälkeen olla melko hyvällä mallilla. Taloon muutaessamme tilanne oli lähes kriittinen: 70-luvulla rakennettu omakotitalo oli värien puolesta alkuperäisessä kuosissaan vihreänä, keltaisena, ruskeana, sinisenä, kirkuvan oranssina, punaisena… Näkymä oli oikeastaan joka huoneessa melko hurja, vaikka varmaan on aikoinaan ollut hyvinkin moderni. Reiluuden nimissä otin jälkeen-kuvatkin vain kännykällä, kuten ennen-kuvatkin oli otettu. … More Ennen ja jälkeen – kurkkauksia kotiin

Näkymä Nattaselta kohti koillista ja itää – Paulaharju, osa 1

”Maan mustiin uumeniin ne on perustettu, Manalan vierikallioihin, mutta sinisinä ne nousevat taivaansineen saakka taikka valkoisina piiloutuvat pilvenkumuraan. Etpä aina tiedä, tunturiko vai pilvi, tunturin takaa kohoava pilvenjönkkykö vai pilvistä katsova tunturinharja.” Näin Samuli Paulaharju kuvailee näkymää Pyhä-Nattasen huipulta koilliseen ja itään kirjassaan Sompio (1939). Tämä on Paulaharju-sarjani ensimmäinen osa. Kuvaan Paulaharjun Sompiossa mainitsemia paikkoja … More Näkymä Nattaselta kohti koillista ja itää – Paulaharju, osa 1

Vuosikymmenen opit

Ikää kertyi tällä viikolla 29. Syntymäpäivälahjaksi sain kesän – lämpötila nousi vuorokaudessa viidestä kahteenkymmeneenviiteen, ja kasvit leimahtivat vehreään lehteen. Bonuksena ostin lahjaksi itselleni snorkkelin ja sukelluslasit, joilla jo ensimmäisen kerran ehdin tutkia joenpohjamaisemia. 30 ikävuoden lähestyessä on hankala olla katsomatta hieman taaksepäin. Niinkuin menneitä 10 vuotta nyt esimerkiksi. Voi luoja kuinka ihanaa, ettei enää tarvitse … More Vuosikymmenen opit

Rospuutto

Vesi kiemurtelee ja pulppuilee lähteessä. Jatkuvana virtana sitä tulee lisää kivenkolosta, ja kiviä väistellen se luikertelee tietään eteenpäin. Tämä vesi ei nuku koskaan, eikä sen pinta lakkaa värisemästä. Vesi tulee maasta kuin kiehkuroina. Kiehkuroina se etenee, laskee lähteen altaaseen ja jatkaa matkaansa. Se on kaivanut itselleen uoman metsään. Metsässä siihen yhtyy kaksi sulamisvesien pientä puroa. … More Rospuutto

Kuukkeli kevätmetsässä

Minulta oli jäänyt mahdottoman paljon yli vihreää maalia, jota olin joutunut ostamaan litran purkin maalatakseni työhuoneen harakanvarpaat. Lisäksi minulla oli rulla valkoista, metsäkuvioista tapettia, jonka olin ostanut Värisilmän nurkista pois kuleksimasta vain vitosella, vaikka minulla ei ollut sille mielessä mitään käyttökohdetta. Taulun inspiraatio tuli oikeastaan sitä mukaa, kun aloin tehdä. Ensiksi olin liisteröinyt seinään kolme … More Kuukkeli kevätmetsässä

Kaltio

Suurimmat lumet ovat nyt sulaneet. Joki on korkealla, mutta toiveidemme mukaisesti se ei ole ulottanut vesiään paikalle, johon olemme suunnitelleet pystyttävämme laavumme. Kirkkaana kimmeltävä joki näkyy koivikon lomasta nyt talolle saakka. Sain juuri tietää, että koko alue on ennen ollut niittyä, ja koivikko on kasvanut vasta viime vuosikymmeninä. Sitä kyllä ihmettelen, että millainen niitty tässä … More Kaltio

Luonnon päivän ajatuksia

Tänään vietetään sellaista kuin Luonnon päivää. Sen tarkoitus on saada houkuteltua ihmiset ulos koloistaan luontoretkelle hoksaamaan, että millaines se luonto taas oikein olikaan. Monissa tutkimuksissa on todettu luonnon tekevän ihmiselle hyvää. Että lyhytkin vaikkapa metsässä oleskelu alentaa stressitasoa, kohottaa mieltä ja niin edelleen. Tapetoidessani vierashuoneen seinää aloin pohtia, miksi näin on. Ajatukseni ajautuivat aisteihin. Harva … More Luonnon päivän ajatuksia