Suurimmat lumet ovat nyt sulaneet. Joki on korkealla, mutta toiveidemme mukaisesti se ei ole ulottanut vesiään paikalle, johon olemme suunnitelleet pystyttävämme laavumme.
Kirkkaana kimmeltävä joki näkyy koivikon lomasta nyt talolle saakka.
Sain juuri tietää, että koko alue on ennen ollut niittyä, ja koivikko on kasvanut vasta viime vuosikymmeninä. Sitä kyllä ihmettelen, että millainen niitty tässä on ollut – pihalla kävellessä olo on ennemmin kuin sammalta ja heinää kasvavalla pirunpellolla. Se tosin sopii minulle mainiosti, minä pidän kivistä.
Keskellä metsää on tämä aivan erityisen kaunis iso kivi. Aion muutenkin kaivaa isompia kiviä sammalen alta näkyviin. Sääli sammalta, mutta toisaalta sitä kasvaa myöskin kaikkialla muualla, joten kyllä sille elintilaa jää.
Metsässä on melko paljon myös lahoa puuta. On kaatuneita puita ja erilaisia lahonneita puurakenteita, sekä maassa makaavia hirsiä, jotka ovat jo täysin lahonneet. Niitä en aio siivota pois, koska eivät ne minua mitenkään haittaa, ja sitäpaitsi ne kasvavat todella hienoja sammalia ja jäkäliä. Tykkään, että luonto saa elää pihallani, tai ennemminkin niin, että minä saan elää luonnossa. Hoidettu piha nurmikoineen, laatoituksineen ja rikkaruoho-ongelmineen olisi minulle kammotus.
Toissapäivänä koikkelehtiessani pihamaalla pisti silmääni kirkas vesilätäkkö. Siinä vesi ei seissyt toimettomana, kuten tavallisessa lätäkössä, vaan se jotenkin kumpuili hiljalleen. No ei minulla kauaa mennyt hoksatessa, että siinä oli lähteensilmä.
Siistin sitä hieman latomalla siihen kivireunuksen. Ympärillä maastossa oli mahoton määrä kiviä, jotka selkeästi oli tuotu joskus muualta.
Vielä pitäisi joku iso, laattamainen kivi saada raahattua juuri oikiaan kohtaan, jotta lähteelle olisi hyvä polvistua vaikka juomaan ja kasvoja huuhtaisemaan.
Lähteen, eli lapiksi kaltion vesi on niin kylmää, että kättä alkaa särkeä heti, kun sen veteen laittaa. Juomiseen juuri täydellistä lämpimänä päivänä.
Keväthavainnoista sen verran, että pääskyset ovat saapuneet, ja kirjosiepot valitsivat pesäkseen lintulautaa lähinnä olleen pöntön.
Saari avaruudessa 