Saari avaruudessa

Vaikka itseni tekisi mieli puhua loputtomiin suu vaahdossa vain siitä miten ihanaa vedessä on olla, miten kaunista siellä on ja miten herttaisia kalat ovat, kolme yleisintä kysymystä joita vedenalaiskuvani saavat aikaan ovat

1. Millä sä kuvaat?
2. Millä kuvaat?
3. Millä kuvaat veden alla?

Siitä onkin toki jo aikaa kun viimeksi kerroin millä kuvaan, ja sen jälkeen on ollut muutoksia. Joten ehkä on aika päivittää tännekin. Pakko kuitenkin sanoa, että en kauheasti pidä kameroista, ja siksi niistä niin harvoin kirjoitankin. Kameroiden omistaminen ja käyttö on minulle välttämätön paha, jotta saan kuvia, joita haluan. En ymmärrä kameroista kauheasti mitään eivätkä niiden tekniset tiedot kerro minulle hölkäsen pöläystä. Koska koko aihe on minusta niin mielenkiinnoton, olen onnistunut seilaamaan kaikki nämä vuodet ilman että olen oppinut muuta kuin manuaaliasetusten perusteet ja nekin lähinnä välttävästi.

Kamerahankintani ovat yleensä perustuneet

a) Budjettiini, joka ei todellakaan ole iso verrattuna siihen mitä nämä vehkeet tavallisesti maksavat. Oma buduni on satasia, kun sen olisi hyvä olla olla tuhansia.

b) Youtube-videoihin sen lyhyen otoksen pohjalta mitä olen jaksanut niitä katsoa ja kuunnella.

c) Aihetta paremmin tuntevien ystävien kommentteihin, joskaan heistä ei kukaan kuvaa veden alla.

d) Tuuriin.

Älkää siis odottako mitään syväanalyysiä saati kuvitelko, että koska minä olen valinnut veden alle jonkin tietyn kameran, niin että se on varmasti paras valinta. Olen seilannut tuurilla sen mukaan mitä nuukuuteni on antanut periksi.

Yleisesti

• Snorklatessa joudun kuvaamaan melko pitkälti täysin sokkona. Olen itse pinnalla, mutta monesti haluan ottaa kuvan kalojen korkeudelta, ja kalat puolestaan ovat usein alapuolellani. Silloin olen vedessä toinen tai molemmat kädet suorana kohti pohjaa ja kamera siellä kasvoistani käsivarren mitan päässä niin, että en näe näyttöä. On yllättävän vaikea arvioida, mihin kamera tarkalleen kohdentaa, joten jokainen onnistunut kuva esimerkiksi liikkuvasta tai edes aloillaan olevasta kalasta on riemuvoitto. Koska valon määrä ja suuntakin vaihtuvat veden alla alati, olisi tosi kiva, jos kameran automaattiasetuksilla olisi edes jotain tilanteenlukutaitoa ja omaa päättelykykyä. Onneksi koteloiden kanssa pystyy heti veden alla katsomaan, miltä kuvat näyttävät, ja sitten voi tarvittaessa säätää asetuksia ja ottaa lisää kuvia.
• Kyllä usein on niitäkin juhlan hetkiä, kun kalat ovat silmien korkeudella ja pystyy edes hiukan näkemään reaaliajassa mitä kamera puuhaa, mihin se kohdistuu ja jopa mihin se tarkentaa. Nämä hetket ovat herkkua.
• Monet kännykät ovat vedenkestäviä sellaisenaan tai sitten niihin on saatavilla vedenalaiskuvaukseen tarkoitettuja pusseja. Kannattaa vaikka aloittaa sellaisella ja katsoa alkaako kaivata kuviltaan jotain enempää. Kunnon kotelot oikeisiin kameroihin maksavat usein enemmän kuin kamerat itse.
• Mun ensimmäinen vedenalaiskamera oli Olympus ToughTG5. Se ei tarvitse erillistä koteloa. Valovoimaa ei kauheasti, mutta oikein hyvä aloituskamera kun ei heti halunnut ostaa mitään erikoisempaa ja kalliimpaa. Se kuvasi myös Rawia.
• Olympuksen jälkeen mulla oli Fujifilm X-T100 ja sen kanssa alle satasen maksava Dicapac-sukelluspussi. Sukelluspussin kanssa ei pysty tehdä muuta kuin painaa laukaisinta. Mitään säätöjä ei ole mahdollista tehdä niin kauan kuin kamera on pussissa. Sain sillä kuitenkin tosi hyviä kuvia, ja kaduttaa suuresti että aloin ahneeksi ja myin sen kameran joitakin vuosia sitten. Dicapac on mulla tallessa edelleen, ja varmaan joskus koittaa sekin päivä, kun ostan X-T100:n itelleni uudelleen.

Canon Powershot G7 X Mark II veden alla

+ Sukelluskotelo Canon WP-DC55

Lellikkikamerani niin kuivalla maalla kuin veden alla.

Plussat:

• Osaa lukea ajatuksia, mitä arvostan yli kaiken.
• Upean teräviä kuvia, jos vain olosuhteet ovat täydelliset.
• Pieni.
• Ottaa myös hyvää ja vakaata videota, jota tosin tähän mennessä olen kokeillut vain maalla, mutta ensi kesänä aion videoida myös kaloja.
• Kotelokin on sopivan pieni ja sitä on näppärä käyttää.

Miinukset:

• Kuvien laatu kärsii heti kun on vähänkin hämärämpää, mitä veden alla yleensä on jos ei liikuta optimaalisissa olosuhteissa.

Tämä kamera on ykkösvalintani jos taivaalla ei ole pilvenhattaraakaan, jos ei tuule ja jos tiedän, että kohteessa on todella kirkas vesi. Niissä olosuhteissa se pärjää moitteetta.

Kylliksi valoa ja kirkkautta, ihanan terävä kuva.

Sameampi vesi ja vähemmän valoa, puuroisempi kuva. Näetkö hauen?

Canon 80D veden alla

+ Seafrogs-kotelo

Tämä kamera osui valinnaksi useamman sattuman summana. Halusin parempaa kuvanlaatua kuin mitä rakastamani pikku-Canon pystyi minulle hämärässä tarjoamaan. Minulla on Canonin järkkäreistä ollut aiempia ihan hyviä kokemuksia, ja tähän malliin oli saatavilla sukelluskotelo, johon minulla erittäin pitkin hampain oli jotenkuten myös varaa. Kotelo maksoi silti, luoja paratkoon, 800 euroa veroineen ja toimituksineen. Kun löysin uutta vastaavan käytetyn 80D:n varsin kohtuullisella hinnalla Torista, päätin, että kokeilen tätä yhdistelmää. Tämä setti oli minulla käytössä vasta viime kesänä ja tutustumisvaihe on yhä meneillään.

Kaikkiin kameramalleihin ei todellakaan ole saatavilla sukelluskoteloita. Yritin kysellä asiasta eri kameraliikkeistä Suomessa, mutta niissä nousivat kädet pystyyn saman tien ja aihe tuntui olevan heidän tontiltaan todella, todella kaukana. He eivät osanneet neuvoa edes mistä minun kannattaisi kysyä, saati että olisivat itse myyneet koteloita. Lopulta päädyin tilaamaan Seafrogs-kotelon Espanjasta saakka, sain hyvää ja nopeaa palvelua Aditech-nimisestä yrityksestä.

Plussat:

• Kamera ei ole liian iso ja painava, vaikka onkin järkkäri. Ei siis monestikaan tarvitse koon/painon vuoksi jättää sitä ottamatta mukaan jonnekin.
• Kuvanlaatu hämärämmässäkin on hyvä, ja viime kesän parhaat kuvani otin tällä kameralla (esim. ahven alempana). Lightroomissa kuvia viimeistellessä huomaa hyvin onko kuva otettu pienellä vai isolla Canonilla, 80D:n kuvia pystyy hienosäätämään paljon paremmin eikä hämärissä kohdissa ole heti puuroisuutta kuten pikku-Canonilla.

Miinukset:

• Automaattiasetus ei tiedä mistään mitään veden alla sen enempää kuin maallakaan, vaan osaa ehdottaa ainoastaan salamaa (yök) tai aivan liian pitkää valotusaikaa (=kaikki on tärähtänyttä). Pakko siis mennä manuaalilla, vaikka manuaaliasetusten säätö veden alla on hermoja raastavaa.

Ei puuroisuutta, vaikka pohjalla oli melko hämärää.

Tärähtänyt kuva. Kokeilen ensi kesänä millaisia tuloksia saa salamalla tai erillisellä lisävalolla.

Kotelolle miinusta sen koosta. Jollain pitkäsormisella pianonsoittajalla ei ehkä olisi tätä ongelmaa, mutta minulla näpit pitää venyttää äärimmilleen sen kanssa. Jos olisin rikas tai höveli, olisin hankkinut Ikelite-merkkisen kotelon, joka varmasti olisi näppärämpi käyttää. Mutta en ole kumpaakaan, joten tällä mennään mihin on varaa ja halua panostaa. Ikelite-kotelo tälle Canon-mallille olisi maksanut yli 2000 euroa. Tosiaan siis pelkkä kotelo.

Alla vielä vertailun vuoksi pilvisenä päivänä hiukan syvemmältä otetut kuvat samasta paikasta eri kameroilla.

Yllä Powershot

80D (pakattu kuva, sori)

Koteloiden kokoero

Lisäksi

Nokia XR20 veden alla

Minulla on myös vedenkestävä Nokia XR20 -puhelin. Valintakriteerinä sitä hankkiessani oli nimenomaan vedenkestävyys (ja tietysti hinta), mutta ei olisi kannattanut. Kameran näyttö touhuaa omiaan kun se joutuu kosketuksiin veden kanssa, mikä tekee kuvien ja videoiden ottamisesta tuuripeliä. Lisäksi sekä etu- että takakamera alkoivat temppuilla eri lailla puhelimen ollessa vasta vuoden ikäinen, ja ne molemmat sekä emolevy vaihdettiin takuuhuollossa. Lopputuloksena oli se, että ne toimivat nyt entistä huonommin, minkä lisäksi puhelimeen tuli muutakin vikaa. Jos olisin ollut järkevä, olisin hankkinut puhelimen kameran laatu edellä ja sille sitten sopivan pussukan vedenalaiskuvaukseen. V*tuttaa edelleen niin, etten ole löytänyt energiaa laittaa laitetta huoltoon uudestaan, varmaan siitä tulisi siellä taas hiukan viallisempi.

GoPro

Mieheni on hankkinut omiin harrasteisiinsa suht uuden GoPron, jota saan myös kokeilla. Siitä on melkein vuosikymmen kun viimeksi annoin mahdollisuuden GoProlle, ja se turhautuminen ja tunteiden kiehahdus on edelleen hyvin muistissa. Laitteet ovat kuitenkin kehittyneet ja toisin kuin aikoinaan, nyky-GoProissa on mm. näyttö, jotta voi nähdä, mitä sillä on kuvattu. Ajatella kuinka kätevää.