Muistoja tältä viikolta

Takassa rätisee tuli, tiskikone kehrää ja kissakin taitaa kehrätä. Taivas on pukeutunut pörröiseen valkoiseen pilvipeitteeseen, mutta etelässä joen yllä näkyy pitkä juova pilvetöntä, keltaista aamutaivasta. Eletään vuoden viimeisiä hetkiä auringon kanssa, eikä sinitaivaita enää oikeastaan näy – päivisin, jos ei ole pilviä, on auringonvalo haalean keltainen ja taivas sen myötä paletti pastellisia sävyjä. Aamutaivas tuntuuJatka lukemista ”Muistoja tältä viikolta”

Syyspäivän luksusretki Ruoppakönkäälle

Pitkästä aikaa näytti siltä että luvassa olisi aurinkoinen päivä, ja niinpä sovimme ystävän kanssa retkitreffit. Aamulla ajoimme kaupasta hakemaan evästä ja otimme sitten suunnaksi Ruoppakönkään. Tarkoitus oli parannella maailmaa ja nauttia syysluonnosta ilman huhkimista, ja siihen Ruoppaköngäs sopi hyvin, koska kävelymatka ei ole pitkä, mutta paikka on kaunis ja salaperäinen. Etelässä on syyslomaviikko alkamassa, jaJatka lukemista ”Syyspäivän luksusretki Ruoppakönkäälle”

Kuvailua Kultalähteessä

Salon Kiikalassa oleva suojeltu Kultalähde on hieno paikka, jonne on tullut vuoden sisään palattua jo useita kertoja. Lähteessä uiminen on kielletty ja nyt kun asiaa ajattelen, niin ei kyllä olisi muutenkaan ehkä viisasta uida vanhassa uhrilähteessä – kuka tietää mikä henki siellä elää. En Lapissakaan uskalla enkä halua uhrilähteissä uida. Mutta, Kultalähteen rannat ovat niinJatka lukemista ”Kuvailua Kultalähteessä”

Revontuli-ilta

Sain eilen illalla töiden jälkeen puhdin kolata ja lapioida lunta oikein apinan raivolla niin, että pihalle tuli taas kunnolla tilaa. Linko on syväjäässä. Siinä tunnin lapioinnin jälkeen satuin katsomaan taivaalle. Luulin ensin näkeväni otsalamppuni valossa vain häiveen oman hengitykseni höyryä, mutta otsalampun sammuttaessani huomasin, että taivaalla oli ohkainen, vihreä revontulikaari, joka luikersi suoraan yläpuolellani. PäätinJatka lukemista ”Revontuli-ilta”

Valokuvaamisesta, somesta ja hetkessä elämisestä

Tänä aamuna oli joella upea sumu. Aurinko näkyi sumun läpi vain vaivoin, ja maailma oli ihmeellisen näköinen – tällainen maisema on mahdollinen vain syksyllä. Katselin tätä näkyä teekuppi kourassa, vaaleanpunaiseen aamutakkiin pukeutuneena, vaaleanpunaiset crocsit jalassa ja mietin, että saisipa kivan kuvan otettua, kun menisi uimaan tuohon maisemaan. Muutoin en olisi uimaan ehkä jaksanut sillä kellonlyömälläJatka lukemista ”Valokuvaamisesta, somesta ja hetkessä elämisestä”

Valokuvaaminen veden alla

Tänä kesänä olen päässyt jo aivan kunnolla vedenalaiskuvauksen makuun. Viime kesänäkin tuli toki kuvattua muun muassa matalan Ahvenjoen asukkaita sekä kirkasta Hopialampea, mutta tänä kesänä olen tietoisesti suunnannut retkiäni sen mukaan, missä olisi kirkkaita vesiä kuvattavaksi. Todella monenlaisissa vesistöissä on tullut tämän myötä uitua, eikä veden kylmyys ole enää mielessä siinä vaiheessa, kun pinnan allaJatka lukemista ”Valokuvaaminen veden alla”

Lapin elokuu

Vino valo ja kauniiseen karvaan tulleet porot ovat kiistämätön merkki siitä, että syksy on ovella. Kissa on alkanut tulla öiksi kotiin, lämmitimme takkaa jo ensimmäisen kerran, ja yöllä saa unta ilman pimennysverhoa. Kuulin jopa, että Rovaniemellä oli joku jo nähnyt yhden tähden. Koivuissa ensimmäiset oksat ovat viime päivinä vaihtaneet keltaiseen, ja mustikka aloittelee maaruskaa. KovaJatka lukemista ”Lapin elokuu”

Paratiisi

Löydettyäni tämän kirkkaan järven viime syksynä, jäi ajatuksiini kytemään unelma, että haluan tutkia sitä pinnan alla. Tämä paikka oli iso syy siihen, miksi päätin alkuvuodesta sijoittaa vedenalaiskameraan. Helteiden lämmitettyä Sodankylän vedet, päätin lähteä kameran kanssa matkaan. Etsin höttöisestä rantaviivasta mukavan tukevan paikan, josta pudottautua veteen. Sellaisen, josta pääsisin sitten vielä ylöskin. Rannalta poimin suuhuni vieläJatka lukemista ”Paratiisi”

Joen lapsia

Olen tainnut saada joukon uusia ystäviä. Helle on ajanut minut viime päivinä jokeen, ja sukelluslasien ja snorkkelin kanssa olen päässyt tutustumaan sen vedenalaiseen maailmaan. Eipä aikaakaan kun näköpiiriin alkoi tulla joen suloisia lapsia. Nämä jättipäiset mussukat ovat uteliaita ja rohkeita. Ne nyppivät minua sormista ja jaloista, ja nyppivät myös kameraa. Joessa on kova virta, jaJatka lukemista ”Joen lapsia”