Kävin eilen pikaisesti kaupungilla hoitamassa asioita ja päätin hemmotella itseäni kahvilahetkellä Toisessa Keksissä.
Otin pelkän cappuccinon – siinä kahvilassa ei nimittäin tarvitse ostella erikseen keksejä ja kakkuja saadakseen suunsa makeaksi. Vadelmajuustokakku suorastaan kirkui minulle lasin takaa, että syö minut, mutta hillitsin itseni. Tiesin, että kahvin kanssa saan monenlaista pikkuherkkua: kolme sydänkarkkia, palan tummaa suklaata ja sulaan suklaaseen dipattuja tuoreita viinirypäleitä.
Kaipa hyvän kahvilan tunnistaa siitä että ei malta edes lehteä lukea, koska nauttii itse hetkestä niin intensiivisesti. Yritin selailla pöydällä ollutta lehteä, jossa oli kirjoituksia ranskaksi, mutta ei siitä tullut mitään. En malttanut lukea. Ihailin vain cappuccinoni päällä olevaa ihanaa lehtikuviota ja nautiskelin makeisista. Aurinko paistoi ikkunasta ihanasti ja kaikki kahvilassa tuntuivat olevan niin hyvällä tuulella.
Jatkoin kahvilasta Mathildedalin rantaan. En ole käynyt siellä ikuisuuksiin joten halusin mennä koiran kanssa katsomaan, että miltä siellä näyttää. Rannassa ja merellä näkyi kalastajia, leikkipuistossa oli lapsia äiteineen ja ihmiset ulkoiluttivat koiriaan ranta-alueella.
Kahvilakin oli auki, mutta en sitten tällä kertaa mennyt enää sinne, kun olin juuri kahvilasta tullut. Ensi kerralla käyn kyllä testaamassa tuon rantakahvilankin, ties kuinka ihana paikka se on! Ainakin olen kuullut siitä kehuja.
Rannan ilmoitustaulua selatessani huomasin, että Teijon kirkonkylällä oli Teijo-Tori avoinna ja päätin käydä sielläkin. Siellä oli muutama kirpputoripöytä ja sielläkin oli tarjolla kahvia ja mokkapaloja. Siinä kohtaa sitten jo itsehillintä pettikin ja otin 1,5 eurolla kahvin ja mokkaruudun. Myyjän kanssa juteltiin siinä jonkin aikaa ja sain yhden todella kiinnostavan juttuvinkin töitä ajatellen.
Kuulin kahvilan myyjältä myös, että Kirjakkalan kylässä on talo myytävänä. Ei se nainen tuntenut minua eikä mitenkään voinut tietää, että salaa katselen taloja Teijon alueelta. Silti se oli melkein ensimmäisiä asioita, joita hän minulle kertoi, että Kirjakkalassa on vapaa talo. Tuntuu että muuttoa edistäviä asioita ladotaan nenäni eteen joka suunnasta.
Siskon luona hoidettiin hänen akvaariotaan ja sisko tuunasi hiukan viidellä eurolla löytämääni ihanaa mekkoa, jotta siitä tuli minulle sopivampi. Sen jälkeen lähdettiin vielä lenkille. Sahajärvi oli peilityyni ja mereltä kuului suuren veneen ääntä. Olisi ollut kiinnostavaa nähdä, mitä siellä touhuttiin. Teijon Telakka kiehtoo minua kovasti, olisi hienoa päästä joskus kierrokselle sinne katsomaan, mitä siellä oikein on!
Tänään ollaan perheen kanssa menossa planetarioon Tuorlaan. Mennään valoisaan aikaan, eli mitään saturnusta siellä tuskin voi katsella edes kaukoputkella. Mutta planetaarion elokuvat ovat varmasti upeita! En ole muistaakseni ikinä käynyt siellä joten tulee kiinnostava reissu.
Robinin-keikka lähestyy, kävin torstaina hakemassa liput. Kaveri meinas saada sen lauantain myös vapaaksi, jotta päästäisiin jonottamaan aika ajoissa ja saatais siten hyvät paikat eturivistä tai ainakin sen läheltä. En varmaan osaa etukäteen edes kuvitella sitä teinien määrää, joka siellä vallitsee, mutta otan sen osana elämystä.
Illalla on luvassa vielä lenkki ja hierojakäynti.
Saari avaruudessa 