Ajatukset harhailee Norjaan niin monella tapaa.
Iskä oli löytänyt vanhan valokuvakansioni, josta löytyi tämä kuva. Ainoa tallella oleva kuva valassafarilta, jossa lapsena olin. Ja jonne ensi kesänä menen uudelleen, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan.
Tuo kuva on filmikameralla otettu enkä tiedä miten tuo värimaailma on tuollainen noin kummallinen, mutta kaunishan se kuitenkin on. Unimainen. Oli mieletön hetki, kun valaat lopulta monen tunnin merenkäynnin jälkeen löytyivät. Joskus olisi hienoa käydä Lofooteilla talvella, koska miekkavalaat ovat siellä silloin.
Sain eilenillalla täydellisen kolmituntisen nauruhepulin kun katselin Ylviksen piilokameravideoita. Ihme ettei naapuri tullut valittamaan, kun nauroin niin kovaa, niin kauan ja niin myöhään. Niiden videoiden kanssa pääsee välillä opettelemaan norjaa, ja sehän sopii hyvin näiden päivien ajatusmaailmaan.
Saari avaruudessa 