Metsässä

Mies nakkasi minut luontopolulle. Olin käynyt siellä kerran aiemmin, monta vuotta sitten, mutta tuolloin tunnelma oli erilainen. Oli ensimmäinen kesäni Lapissa ja en ollut aivan vielä kaikkea oppinut – lähdin metsään räkkäaikaan. Se oli virhe, ja opin kerrasta. Tänään polulla oli rauhallista. Ei yhden yhtä itikkaa, eikä varsinkaan ihmisväkeä, ja sitäkin syvempi loppusyksyisen metsän lumo.

Ruskaviikonloppu

Parasta ruska-ajassa joka vuosi on vanhempien ruskaretkelle saapuminen tänne Lappiin. Tänä vuonna on saatu vieläpä erityisen hieno ruska ja koska viikonloppuna oli hyvä sää, oli siitä ihana nauttia yhdessä. Minä olin juuri saanut työmaalla tulevan kirjan materiaalit lähtemään taittajalle, joten mieli oli erityisen korkealla. Mitään sen ihmeellisempää ohjelmaa ei viikonlopulle ollut etukäteen suunnitteilla, kunhan olisimmeJatka lukemista ”Ruskaviikonloppu”

Ruskaretkellä Pomokairassa

Niinpä oli sosiaalisen median ihmeellinen maailma taas yhdistänyt kaksi toisilleen ennalta tuntematonta ihmistä, että pääsin eilen retkelle Pomokairan uumeniin Instagramista löytämäni Iidan kanssa. Nyt vasta tapasimme ensimmäistä kertaa, mutta koska olen Iidaa seurannut jo pitkään niin tuntui aivan kuin tutun tapaisi! Iidan Instagram löytyy tästä. Jo Sodankylässä asuessa Pomokairan alue kiinnosti kovasti, mutta sinne eiJatka lukemista ”Ruskaretkellä Pomokairassa”

Syksyn ensimmäinen viikko

Syksy alkoi viime perjantaina. Aamulla joki ja sitä ympäröivä maasto oli niin paksun sumun vallassa, ettei vastarantaa näkynyt. Teltta joen törmällä näytti seisovan maailman laidalla. Kun aurinko nousi korkeammalle ja kirkasti maailman, oli ilmiselvää, että oli syksy. Vielä edellisenä päivänä oli ollut kesä. Syksy alkaa joka vuosi yhdessä ainoassa päivässä. En osaa tarkkaan sanoa mikäJatka lukemista ”Syksyn ensimmäinen viikko”

Maaruskaa Puljulla

Eräänlainen ympyrä tuntui sulkeutuvan eilen, kun lähdin katsomaan ruskaa Puljutunturille. Olen tainnut käydä Puljulla melkein joka ruskalla, mutta aivan erityisen mieleenpainuva kerta oli syksyllä 2015. Ruska oli sinä syksynä upea, ja se oli ensimmäinen syksy, kun asuin Lapissa ruskan aikaan. Olin muuttanut vuotta aiemmin, mutta vasta ruskan jälkeen. En voi uskoa, että muutosta on kohtaJatka lukemista ”Maaruskaa Puljulla”

”Nyt on syksy.”

Katselimme ikkunasta kuinka jokea pitkin puhaltava tuuli lennätti rantametsässä keltaisia koivunlehtiä pitkin maailmaa. Sää oli (on) harmaa ja kostea.  Nyt on syksy, totesi mies.  Toden totta. Tänä vuonna syksy ei tunnu pahalta. Kesä oli hyvä ja kaunis, vaikka kevät tulikin kunnolla vasta kesäkuussa. Kotona on hyvä olla ja tuntuu ihanalta katsella ikkunasta kauas. Jostain syystäJatka lukemista ””Nyt on syksy.””

Ruskakuvia

Jo viikkokausia minulla on hiljalleen jäsentynyt päässäni ajatuksia, joista aion syksyn aikana kirjoittaa. Pilvistä ja sateenkaarista, elämän pysymättömyydestä, menneistä vuosista, tulevaisuuden suunnitelmista, syksyn aikeista… Kyllä minä kirjoitan vielä. Mutta tänään en jaksa. Heräsin aamuviideltä ja nyt väsyttää. Kävin kuitenkin lähiluonnossa kuvaamassa kännykällä hiukan ruskaa, joka on pääsemässä vauhtiin näinä tuulisina päivinä. Koivujen ruska on vastaJatka lukemista ”Ruskakuvia”

Talvi saapuu pihamaalle

Viimeisten kahden viikon aikana on luontoon hiipinyt monta talven merkkiä. Ruska alkaa olla takana päin, ainakin meidän metsässämme ovat koivut jo lehdistä täysin paljaat. Haavat pitävät vielä lehdistään kiinni, ja naapureiden pihoilla kasvavat komeat haavikot tuovat hienosti väriä meidänkin maisemaamme. Lintulaudalle on kuhina palannut. Yhtenä päivänä näin ensimmäistä kertaa kesän jälkeen silmäkulmassani ruosteenpunaisen leimahduksen, jaJatka lukemista ”Talvi saapuu pihamaalle”

Syysterveiset

Syksy ja ruska ovat täydessä vauhdissa täällä Sodankylän tuulisissa kiveliöissä. Olemme syksyä vasten laittaneet laavua kuntoon niin, että toimme sinne kunnon penkit. Nyt siellä on aivan mahtava viettää aikaa, kun on tilaa olla ja istua, kuunnella joen solinaa ja nauttia metsän tunnelmasta. Se on ihana, oma piilopaikka. Ruskan värit ovat vallanneet pihamaan. Punaista ja keltaistaJatka lukemista ”Syysterveiset”

Paavon polulla

Kolmen Lapissa vietetyn vuoden aikana on tullut nähtyä monta mullistavaa paikkaa. Sallan Tuntsalla retkeillessä koin pari vuotta sitten elämäni tähän saakka syvintä erämaan tuntua, Saanalta näkyvä maisema ei unohdu mielestä koskaan ja Karigasniemen Ailiggaan helmoilla ja poroaijalla kulkiessani koin tuntevani Saamenmaan aidointa olemusta. Pyhätunturin Isokuru sai minut haukkomaan happea ehkä enemmän kuin mikään paikka aiemmin,Jatka lukemista ”Paavon polulla”