Poimintoja kevään lintuhavainnoista

Jäidenlähdön aikana ja hetki sen jälkeen on parasta lintuaikaa täällä meillä. Mitä ihmeellisempiä siivekkäitä ilmestyy monesti jopa suoraan omalle pihalle – lintuja, joiden näkemisestä saattoi mukulana vain haaveilla. Tämä kevät ei ole ollut poikkeus, vaan jälleen on tullut hienoja havaintoja. Joki tulvi jonkin verran ja saartoi tällä kertaa tulipaikkamme. Vesi oli korkeammalla kuin viime keväänä,Jatka lukemista ”Poimintoja kevään lintuhavainnoista”

Takatalven lintuja ja metsäkuvia

Yöllä tuli viitisentoista senttiä lunta, ja nyt näyttää aivan lokakuulta. Minulle on aivan sama vaikka olisi tullut metri niin kauan kun vain joki pysyy auki. Uimakausi on alkanut, eikä se lopu ennen syksyn jäitä. Takatalvi toi pihalle valtavat määrät lintuja. Järripeippoja, peippoja, viherpeippoja, keltavästäräkkejä, västäräkkejä, laulu-, räkätti- ja punakylkirastaita, sinirintoja, liroja, rantasipejä, punatulkkuja, tali- jaJatka lukemista ”Takatalven lintuja ja metsäkuvia”

Hyvästi jää!

Lapin vuodenkierrossa kolme hetkeä nousevat merkittävyydessään ylitse muiden: ensipilkistys auringosta kaamoksen jälkeen, jäidenlähtö sekä syksyn ensimmäiset revontulet. Toki muitakin suuria hetkiä on – vaikkapa yöttömän yön alkaminen ja päättyminen sekä kaamoksen alkaminen – mutta nämä hetket eivät ole niin yhtäkkisiä, vaan hiipivät ylitse niin hitaasti, ettei oikein tiedä milloin ne tarkalleen ottaen ovat koittaneet vaiJatka lukemista ”Hyvästi jää!”

Kevätillan lintuja

Kirjosieppo oli yöllä ilmestynyt pihaan. Hän tutkaili aamulla pihan kiinteistötarjontaa. En ole varma päätyikö hän jo asettumaan taloksi johonkin pöntöistä, ehkä harkinta on vielä kesken. Myös sepelkyyhkyt ovat ilmestyneet pihapiiriin. Pyykkejä ripustaessani kuului sepelkyyhkyn huhuilua ja se tuntui ihanalta. Tuli ihan etelä mieleen. En muista olenko koskaan aiemmin kuullut sepelkyyhkyn laulua täällä pohjoisessa. Variskin käviJatka lukemista ”Kevätillan lintuja”

Linturetki Halikonlahdelle ja muistoja sen rannalta

Innostuin linnuista ala-asteikäisenä aika isosti. Isäni on tainnut tarkkailla lintuja aina, ja lisäksi silloinen opettajani oli lintuharrastaja, minkä ansiosta saimme opetella lintuja koulussa suuret määrät. Välillä lintuja opiskeltiin jopa muiden oppiaineiden tunneilla, ja rakastin sitä. Sitten kävi niin, että aloin tarkkailla lintuja vapaa-ajallakin silloisen parhaan ystäväni kanssa. Osana tätä harrastusta oli se, että kevätviikonloppuisin lähdimmeJatka lukemista ”Linturetki Halikonlahdelle ja muistoja sen rannalta”

Kultaisen aamun lintuja

Tänään oli se aamu vuodesta, kun yöllinen kosteus oli käärinyt koivut paksuun kuuraan, ja aurinko kultasi kaiken noustessaan yhdeksän maissa. Pakkasta oli 25 astetta, ja lintulaudalla oli vilkasta heti ensimmäisistä valoisista hetkistä alkaen. Lapintiaisilla riittää aina monipuolisesti kommentoitavaa. Niiden läsnäolon huomaa yleensä ensin korvilla kuin silmillä. Lintulaudalle saapuivat eilen urpiaiset ja tänään aamulla taviokuurnat. NeJatka lukemista ”Kultaisen aamun lintuja”

Muistoja tältä viikolta

Takassa rätisee tuli, tiskikone kehrää ja kissakin taitaa kehrätä. Taivas on pukeutunut pörröiseen valkoiseen pilvipeitteeseen, mutta etelässä joen yllä näkyy pitkä juova pilvetöntä, keltaista aamutaivasta. Eletään vuoden viimeisiä hetkiä auringon kanssa, eikä sinitaivaita enää oikeastaan näy – päivisin, jos ei ole pilviä, on auringonvalo haalean keltainen ja taivas sen myötä paletti pastellisia sävyjä. Aamutaivas tuntuuJatka lukemista ”Muistoja tältä viikolta”

Havaintoja

Lintulaudasta oli pudonnut pohja. Sain sen korjattua pienillä kulmaraudoilla ja ruuveilla, mutta pönttöä pitää tuunata vielä lisää, jotta vesi pääsee jatkossa valumaan läpi sen pohjasta. Välillä sataa vaakatasossa, joten vettä sinne väkisinkin välillä päätyy. Pitää suunnitella jonkinlainen viemäröinti siihen.  No joka tapauksessa, lintulautaa akkukoneella korjaillessani seurailin sivusilmällä lintuja, jotka kävivät hakemassa siemeniä uunivuoasta (olin laittanutJatka lukemista ”Havaintoja”

Talvikuvia vol. 2 ja ajatuksia etätöistä

Vesi ropisee huopakattoon ja ulkona on pimeää. Aika kotoisaa oikeastaan. Eihän se ole tavatonta että lokakuussa sataa vettä. Normaalia, sanoisin? Sääennuste näyttää maanis-depressiiviseltä. Joka toinen päivä sataa vettä, joka toinen päivä on pakkasta, perjantaina ehkä yli kymmenenkin astetta. Olin aikonut viikonloppuna käydä monessakin paikkaa, mutta en tiiä viittiikö lähteä autolla sutimaan mihinkään. Tie vaikka jäätkinJatka lukemista ”Talvikuvia vol. 2 ja ajatuksia etätöistä”

Talvikuvia

Maisema on muuttunut täysin yhdessä viikossa. Lumi tuli, joki jäätyi ja viime yönä satoi jään päälle lunta.  Nyt on kaikki hiljaista ja valkoista. Paitsi kuukkelit, jotka jutustelevat jatkuvasti jotain kun käyvät talipötköllä. Muistan kun joskus unelmoin siitä että minulla kävisi kuukkeleita lintulaudalla. Olen tosi onnellinen joka linnusta ❤ Myös närhiä käy paljon, ja usein harakoitakin,Jatka lukemista ”Talvikuvia”