Pakkasaamu

Kyllä tuntuu kesä päättyneen ja arki palanneen, kun herätyskello soi jo aamuyöllä. Mutta juuri tähän aikaan vuodesta kannattaakin olla siihen aikaan hereillä, koska elo-syyskuun auringonnousut ovat vuoden hienoimpia. Ja kun on illalla ladannut kahvinkeittimen valmiiksi, niin sen avulla on helpompi herätä.

Auringonpimennys ja retki Saivojärvelle

Ajelin eilen aamulla ystäväni ja nykyisen osa-aikatyökaverini Lauran luo pitämään ensimmäistä yhteistä työpäivää. Puolentoista tunnin aamuinen ajomatka länteen oli leppoisa mutta sai minut miettimään, että Etelä-Suomessa ajo olisi tuntunut aika pitkältä. Muistan kuinka aikoinaan reissu Salosta Turkuun (50 km) vaati suunnittelua ja todellista harkintaa, vaikka kyse oli reilun puolen tunnin ajosta. Työpäivän happihyppelyillä saimme seurataJatka lukemista ”Auringonpimennys ja retki Saivojärvelle”

Hyvästi jää!

Lapin vuodenkierrossa kolme hetkeä nousevat merkittävyydessään ylitse muiden: ensipilkistys auringosta kaamoksen jälkeen, jäidenlähtö sekä syksyn ensimmäiset revontulet. Toki muitakin suuria hetkiä on – vaikkapa yöttömän yön alkaminen ja päättyminen sekä kaamoksen alkaminen – mutta nämä hetket eivät ole niin yhtäkkisiä, vaan hiipivät ylitse niin hitaasti, ettei oikein tiedä milloin ne tarkalleen ottaen ovat koittaneet vaiJatka lukemista ”Hyvästi jää!”

Kuukuvia

Kuu nousi joen takaa eilen suurena ja melkeinpä vaaleanpunaisena. Sen punerrus ei tallentunut kuvaan, mutta sitä oli mahtava kiikaroida. Kiikaroimalla Kuun yksityiskohdat voi nähdä ihmeen hienosti.  Lähellä horisonttia Kuu näyttää järkälemäiseltä ja siltä kuin se väreilisi. Varmaan sama ilmiö kuin matalalla olevien tähtien kanssa – Maan ilmakehä tekee taikojaan, suurentaa Kuun ja saa tähdet tuikkimaan.Jatka lukemista ”Kuukuvia”

Vuoden 2021 ensimmäinen retki (ja aurinko)

Piiitkän pilvisen jakson jälkeen sääennuste lupasi tälle päivää kirkasta, joten päätimme ystävän kanssa suunnata tunturiin lumikengillä. Ajoitimme retkemme niihin muutamaan tuntiin, jotka ovat kutakuinkin valoisia, eli lähdimme maastoon ennen yhtätoista.  Tänään oli myös siitä jännittävä päivä, että kaamos päättyi virallisesti. Yllä olevat kuvat on otettu samoilta sijoilta – toisessa suunnassa oli kuu, toisessa aurinko. RetkipäiväJatka lukemista ”Vuoden 2021 ensimmäinen retki (ja aurinko)”

Havaintoja

Lintulaudasta oli pudonnut pohja. Sain sen korjattua pienillä kulmaraudoilla ja ruuveilla, mutta pönttöä pitää tuunata vielä lisää, jotta vesi pääsee jatkossa valumaan läpi sen pohjasta. Välillä sataa vaakatasossa, joten vettä sinne väkisinkin välillä päätyy. Pitää suunnitella jonkinlainen viemäröinti siihen.  No joka tapauksessa, lintulautaa akkukoneella korjaillessani seurailin sivusilmällä lintuja, jotka kävivät hakemassa siemeniä uunivuoasta (olin laittanutJatka lukemista ”Havaintoja”

Syysöitä ja -aamuja joen rannalla

Olen viettänyt viime yöt ulkona. En ole aivan varma olenko koskaan aiemmin nukkunut yksin yötä teltassa… En varmaankaan. Onneksi en pelkää pimeää, vaan rakastan sitä. Kunhan tähtitaivas on kirkas, on kaikki hyvin.  Eilen illalla joen takana nousi kaunis puolikuu, ja koska joki oli täysin pläkä, tuumin, että voisin ottaa muutaman kuvan ennen telttaan könyämistä. KuviinJatka lukemista ”Syysöitä ja -aamuja joen rannalla”

”Nyt on syksy.”

Katselimme ikkunasta kuinka jokea pitkin puhaltava tuuli lennätti rantametsässä keltaisia koivunlehtiä pitkin maailmaa. Sää oli (on) harmaa ja kostea.  Nyt on syksy, totesi mies.  Toden totta. Tänä vuonna syksy ei tunnu pahalta. Kesä oli hyvä ja kaunis, vaikka kevät tulikin kunnolla vasta kesäkuussa. Kotona on hyvä olla ja tuntuu ihanalta katsella ikkunasta kauas. Jostain syystäJatka lukemista ””Nyt on syksy.””

Vuoden ensimmäinen retki (ja aurinko)

Vuoden ensimmäinen retki ja samalla koko talven ensimmäinen kunnon lumikenkäretki vei tällä kertaa Puljutunturille. En olisi parempaa vaihtoehtoa osannut kuvitellakaan, sillä Puljutunturi on ehdottomasti yksi lempipaikoistani koko Lapissa. Täällä on tullut käytyä niin monta kertaa sekä yksin että rakkaiden kanssa, että olen jo pudonnut laskuista. Tällä kertaa kuljin tunturissa yksin – kunhan tarvoin ensin reitinJatka lukemista ”Vuoden ensimmäinen retki (ja aurinko)”

Kuumetsässä

Menin illalla metsään katsomaan kuunvaloa. Hanki oli pehmeä kunttaan saakka, ja upotti paikoin vyötärön korkeuteen. Kuu valaisi lumista koivumetsää kauniisti. Huhkin hiljaa eteenpäin syvässä puuterilumessa. Välillä istahdin koivun juureen, välillä kuusen alle kuuntelemaan, kun mitään ei kuulunut. Puiden lomasta loisti kirkkaana kuu. Tähyilin revontulia, mutta niitä ei tällä kertaa näkynyt. Edes kameran silmä ei erottanutJatka lukemista ”Kuumetsässä”