Juhannus & kävely Palkaskerolla

Meillä ei ole erityisesti tapana viettää juhannusta sen enempää kuin jouluakaan, vaan juhannus yleensä sulautuu osaksi kesän muitakin viikonloppuja. Tällä kertaa kuitenkin saimme vieraita etelästä, joten ilmassa oli pientä juhannusjuhlan tuntua tai ainakin viikonlopusta tuli erityinen. Yhteistä aikaa ystävien kanssa oli oikeastaan vain yksi päivä, joten punnitsimme aamulla tarkkaan että mikä olisi paras tapa sitäJatka lukemista ”Juhannus & kävely Palkaskerolla”

Yöauringon kukkia

Pihallamme elää monenlaista kukkijaa ja olenkin katsonut täysin tarpeettomaksi tehdä siellä oikeastaan mitään puutarhanhoitotoimenpiteitä – luonto kukkikoon ja kasvakoon kuten haluaa. Pihatien vieressä kukkivat suopursut, syvemmällä kuusien suojissa lapinkuusiot. Avarammilla paikoilla ruohokanukka levittäytyy mättäinä ja niiden keskeltä nousevat kullerot, mesimarjat, oravanmarjat, metsätähdet ja metsäkurjenpolvet. Kylilläkin tienvierustat kukkivat upeasti tällä hetkellä. Kunpa niiden annettaisiin kukkia. TalvellaJatka lukemista ”Yöauringon kukkia”

Keskikesä & blogin uusi koti

Viime viikolla tuli nukuttua ensimmäiset yöt teltassa. Oma telttaelämäni on melko ylellistä – on monta patjaa ja sähkölämmitteinen peitto alla, niin ei takuulla tule kylmä ja teltta pysyy kuivana yöt läpeensä. Mutta kyllä siellä tunnelma aivan kohdillaan on, tuntuu kotoisalta ja jännittävältä käpertyä illalla teltan uumeniin ja uni tulee heti. Aamulla on jännä herätä ulkoaJatka lukemista ”Keskikesä & blogin uusi koti”

Ihana juhannus

Vielä ensimmäisenä kesänäni Lapissa olin sitä mieltä, että helle on tukalaa ja että liian viileä on parempi kuin liian lämmin. Lapin talvet ovat kuitenkin muuttaneet asioita. Viime viikkoina sää on ollut upea, päivä päivältä lämpimämpi, jopa kuuma, ja olen aivan onnessani. Talven aiheuttamat henkiset haavat alkavat parantua ja toivon, että kesästä tulee niin pitkä jaJatka lukemista ”Ihana juhannus”

Kanoottiretki isän kanssa

Juhannusviikonloppuna tehtiin isän kanssa kanoottiretki läheiselle pienelle saarelle, joka pajupensaita lukuun ottamatta on pelkkää ihanaa hiekkaa. Isältä saatu inkkarikanootti olikin ollut vesillä viimeksi vuosia sitten – täällä Ounasjoella. Sodankylä-vuosien aikana se ei päässyt vesille kertaakaan. Se tuntui ikävältä. Melkein aistin, kuinka pitkästynyt se oli kölliessään pitkällään kuntalla, odottaessaan uutta reissua. Muuton jälkeen olin putsannut kanootinJatka lukemista ”Kanoottiretki isän kanssa”

Juhannuksen iltaretki Pyhä-Nattaselle

Juhannuksena vierailimme Sompion luonnonpuistossa Lokan järven pohjoispuolella. Ajelimme puolilta päivin noin 100 kilsan päässä kotoa sijaitsevalle parkkipaikalle aikeenamme kiertää 7 kilometriä pitkä Pyhä-Nattasen reitti. Sompiojärventie oli varsin hidas ajettava, sillä koko 15 kilometrin matkalta saimme väistellä pomppuja ja kuoppia. Matka eteni 1- ja 2-vaihde silmässä verkkaisesti. Toisaalta maisemat olivat tosi hienot eikä meillä ollut kiireJatka lukemista ”Juhannuksen iltaretki Pyhä-Nattaselle”

Kesäyön muisto Ounasjoelta

Ulkona on pimeää ja hiutaleet leijailevat hiljalleen maahan. Niillä on pehmeä lasku: viime yönä maan peitteli paksu kerros uutta, pehmeää puuterilunta. On täysin hiljaista, niin ulkona kuin sisällä talossakin. Järjestelen verkkaisesti tavaroita sen minkä niistämiseltä ja aivastamiselta pystyn. Kaappi kaapin ja laatikko laatikon jälkeen käyn jokaisen esineen läpi ja mietin, säästääkö vai heittääkö pois. MeilläJatka lukemista ”Kesäyön muisto Ounasjoelta”

Juhannuksen tunnelmia

Juhannus meni näppärästi pienessä kesäflunssassa, mutta parhaan ystäväni kanssa emme antaneet sen juurikaan hillitä menoa. Ainoa suunnitelma, jonka jätimme suosiolla toteuttamatta oli keskiyön kiipeäminen Pallaksen päälle. Sille reissulle olisin varmaan kipeänä tuupertunut, mutta onneksi kävimme muissa aivan upeissa retkikohteissa, ja sääkin suosi meitä melko hyvin. Sen lisäksi, että kävimme kahtena aamuna Sauvulla fiilistelemässä ja aamukahvitJatka lukemista ”Juhannuksen tunnelmia”

Jäähyväisiä (ja juhannuskuvia)

Viimeinen vapaapäivä Karigasniemellä. Tästä alkaa kuuden päivän työputki, jonka jälkeen muutto Kittilään on edessä ilmeisesti vielä viimeisen työpäivän iltana. Tiedän jo nyt että minun tulee ikävä näitä paikkoja ja ihmisiä. Nämä tiet, purot, tunturimaisemat, tyhjyys ja Teno ovat tulleet minulle rakkaiksi. Olen kertonut ihmisille lähdöstäni ja moni on ollut pahoillaan. Olen koittanut kertoa, ettei kyseJatka lukemista ”Jäähyväisiä (ja juhannuskuvia)”