Haapa

Poikkesinpa eilen jälleen tieltä metsään – polveileva, koivujen koristama varpumatto huuteli luokseen katsomaan, olisiko siellä puolukoita. Ilta melkein jo hämärsi, aurinko hehkui vielä taivaanrannassa mutta antoi ymmärtää, että kohta olisi sen aika pyörähtää pois näkyvistä.

Auringonpimennys ja retki Saivojärvelle

Ajelin eilen aamulla ystäväni ja nykyisen osa-aikatyökaverini Lauran luo pitämään ensimmäistä yhteistä työpäivää. Puolentoista tunnin aamuinen ajomatka länteen oli leppoisa mutta sai minut miettimään, että Etelä-Suomessa ajo olisi tuntunut aika pitkältä. Muistan kuinka aikoinaan reissu Salosta Turkuun (50 km) vaati suunnittelua ja todellista harkintaa, vaikka kyse oli reilun puolen tunnin ajosta. Työpäivän happihyppelyillä saimme seurataJatka lukemista ”Auringonpimennys ja retki Saivojärvelle”

Kuukuvia

Kuu nousi joen takaa eilen suurena ja melkeinpä vaaleanpunaisena. Sen punerrus ei tallentunut kuvaan, mutta sitä oli mahtava kiikaroida. Kiikaroimalla Kuun yksityiskohdat voi nähdä ihmeen hienosti.  Lähellä horisonttia Kuu näyttää järkälemäiseltä ja siltä kuin se väreilisi. Varmaan sama ilmiö kuin matalalla olevien tähtien kanssa – Maan ilmakehä tekee taikojaan, suurentaa Kuun ja saa tähdet tuikkimaan.Jatka lukemista ”Kuukuvia”

Kuulumisia

Ensi viikolla siirrytään kesäaikaan. Voin sieluni silmin jo kuvitella kesäisen metsän, kaikki ihanat luonnonkukat kesäyössä, joen rauhoittavan virran ja rantavedessä vilisevät pikkukalat. Keskiyön auringon punan, kesäsateen tuoksun ja ropinan ja sen tunteen, kun saa jälleen pudottautua veden varaan ja olla siinä kaikessa rauhassa niin kauan kuin mieli tekee. Mutta vielä ei ole kesä, on hädinJatka lukemista ”Kuulumisia”

Henkisyydestä ja sen hiipumisesta

Tämä talvi on ollut eräässä asiassa käänteentekevä koko tähänastisen elämäni mittapuulla, sillä minussa pitkään asunut vankka usko yliluonnolliseen on alkanut haihtua. Tilalle koen hitaasti hiipineen jotain vieläkin ihmeellisempää – olen alkanut ymmärtää kuinka kauniita asioita oikeasti tiedämme maailmankaikkeudesta. Asioita, jotka mullistavat käsityksen elämästä, kunhan niitä ihan kunnolla pysähtyy ajattelemaan. Minulla se ajatustyö on kaikkiaan vienytJatka lukemista ”Henkisyydestä ja sen hiipumisesta”

Taivaan naapureita

Lähdin illalla ulos vielä yhdentoista maissa, koska taivas oli kirkas. Pakkasin päälle paljon vaatteita ja viritin kameran valmiiksi jo eteisessä. Kiinnitin kameran jalustaan tiukasti ja säädin manuaaliasetukset kutakuinkin kohdilleen. Sitten kuulokkeet päähän, musiikki soimaan ja ulos. Pakkanen oli kirinyt viiteentoista asteeseen.  Parissa talossa näkyi vielä valoa. Haalea vihreä kaari halkoi taivasta, ja kaukana pohjoisessa näkyiJatka lukemista ”Taivaan naapureita”

Avaruuskuvia

Eilen lenkiltä kotiin palaillessani alkoi tähtiä syttyä taivaalle. Vielä jokin aika sitten tähtitaivas loisti kirkkaana jo lenkille lähtiessäni, mutta nyt iltataivas on valoisa vielä palatessanikin. Tiedättehän sen väripaletin tähän aikaan vuodesta, kun ei ole enää kirkasta mutta ei vielä pimeäkään, ja hetken aikaa taivas on jollakin ihmeellisellä tavalla persikan värinen tai keltainen – ja siihenJatka lukemista ”Avaruuskuvia”

Mitä olen oppinut taivaasta tänä talvena?

Aiempina talvina alkanut taivaantuijotus on jatkunut voimakkaana myös tänä talvena. Mukaan on tullut myös monenlaista oppia ja oivallusta, kun tiedonjano on kasvanut tähtiä katsellessa, ja kuvaustaidotkin ovat vaivihkaa hieman kehittyneet. Eilen lenkillä tulin miettineeksi kaikkia uusia asioita taivaasta, joita olen tänä talvena oppinut. Illalla sekä tänä aamuna taivas järjestikin melkoiset väriesitykset melkein kuin kiitokseksi saamastaanJatka lukemista ”Mitä olen oppinut taivaasta tänä talvena?”

Ilta järvellä

Lähdettiin tällä viikolla käymään läheisellä järvellä. Kelkkareitti johdatti jäätä pitkin, metsien poikki, suon halki, vaaran ylitse ja lopulta rantakodalle. Vihreä kaari oli ollut näkyvissä jo alkumatkasta ja olin tyytyväinen, että olin tullut ottaneeksi kameran jalustoineen mukaan.  En olisi työpäivän ja kauppareissun jälkeen melkein jaksanut lähteä enää mihinkään, mutta onneksi mies tsemppasi että mennään. Reissusta tuliJatka lukemista ”Ilta järvellä”