Ruskaviikonloppu

Parasta ruska-ajassa joka vuosi on vanhempien ruskaretkelle saapuminen tänne Lappiin. Tänä vuonna on saatu vieläpä erityisen hieno ruska ja koska viikonloppuna oli hyvä sää, oli siitä ihana nauttia yhdessä. Minä olin juuri saanut työmaalla tulevan kirjan materiaalit lähtemään taittajalle, joten mieli oli erityisen korkealla.

Mitään sen ihmeellisempää ohjelmaa ei viikonlopulle ollut etukäteen suunnitteilla, kunhan olisimme vain ja viettäisimme aikaa yhdessä. Miehen tytärkin tuli Rovaniemeltä pariksi yöksi meille, niin kaikista oli iloa ja ohjelmaa toisilleen.

Äidin kanssa lenkillä
Illanviettoa.

Perjantaina kävimme isän ja äidin kanssa kolmestaan tunturissa. Osui komean aurinkoinen keli, mutta tunturissa ei onneksi ollut ruuhkaa. Olimme sen verran myöhään liikkeellä, että suurin osa seurueista tuli jo meitä vastaan, kun me vasta olimme menossa laavulle. Laavulla oli kuitenkin erämaasta patikoinut kolmen miehen porukka, jonka kanssa turisimme hetken samalla kun söimme eväitä.

Äiti uimassa.

Lauantaina lähdimme äidin ja miehen tyttären kanssa marjaan. Puolukoita olin toivonut, mutta mustikoita löytyi enemmän, joskin aika heikosti niitäkään. Osuimme löytämään sellaisia mustikoita, jotka olivat mustia ja kiiltäviä. Googletus paljasti, että niistä puuttuu vahapinta ja että niitä on tavattu kutsua voimustikoiksi. Alla kuvassa ne erottuvat hyvin tavallisista mustikoista.

Lauantaina illalla saunoimme ja olin aivan varma että nähtäisiin myös revontulia, mutta haaveeksi jäivät. Ennuste, joka ei koskaan aiemmin ole pettänyt, petti tällä kertaa. Taivas oli kuitenkin tähtikirkas ja seisoin ulkona päivystämässä melkein puoleen yöhön saakka. Ensimmäistä kertaa kevään jälkeen näin nyt Linnunradan todella kirkkaana.

Sunnuntaina miehen tytär lähti ja me muut laiskottelimme. Äidin kanssa kävimme kävelyllä ja illalla vielä istuskelimme kaikki rannassa jokea katsellen. Joella on ollut minusta kamalan hiljaista koko kesän, eikä ruska tai metsästyskausikaan näe tuoneen siihen muutosta. Yleensä sentään on vähän joka päivä joku suhannut veneellä johonkin suuntaan edestakaisin, mutta ei tänä kesänä. Onko väkeä ollut vähemmän vai johtuuko hiljaisuus siitä että vesi on niin matalalla?

Maanantaina vanhemmat lähtivät ja edessä oli paluu arkeen. Ero ei onneksi ollut kamalan haikea, koska tiedän jo, että olen menossa etelään lokakuussa.

Eilen on satanut ensilumi osaan Lappia, mutta ei tänne. Täällä meillä taitaa ruska juuri nyt olla voimakkaimmillaan, ennen kuin kohta alkavat lehdet pudota.

Etätyöpiste

Nyt aion lähteä marjaan, löysin eilen lopultakin paikan jossa kasvaa puolukkaa edes hiukan.

Kuukkeleita lentelee pihalla.

Julkaissut Jonna Saari

Lapissa asuvan salolaisen hidasta hiljaiseloa pohjolan uumenissa.

%d bloggaajaa tykkää tästä: