Umpi-Valkeaisen rannalla olin käynyt kerran ennenkin, kun kesällä 2016 vierailin Hossassa ensimmäistä kertaa mieheni kanssa. Muistan kun pysähdyimme tulipaikalle ja annoimme koiran kahlata vedessä vilvoittautumassa, ja siinä hetkessä otin rannasta myös kuvia.
Satuin katselemaan noita kuvia uudelleen viime talvena ja vasta silloin huomioni kiinnittyi kunnolla järven veteen. Sehän oli aivan turkoosia! Kuvat näyttivät siltä kuin ne olisi muokattu aivan epätodellisiksi, kun kirkkaus ja turkoosi väri olivat niin upeat. Niinpä päätin, että tänä kesänä Hossassa Umpi-Valkeainen olisi ehdottomasti kohdelistallani.
Hiekkatien vierestä löytyi parkkipaikka ja siitä lähti leveä reitti järven rantaan. Tälle järvelle myydään kalastuslupia ja veikkaanpa että juuri kalastuksen vuoksi moni tänne saapuu. Rannassa oli veneitä ja hiekkaa niin, että siitä pääsi kivasti veteen.
Veden alla oli tosi erilainen maisema kuin mihin olen tähän mennessä törmännyt missään. Pohja oli kauttaaltaan hiekkaa, ja hiukan syvemmällä hiekan päällä kasvoi kuin vihreää, matalaa nurmikkoa. Valkoisesta hiekasta kasvoi punaisia vesikasveja.
Järvi syveni maltillisesti ja vaikka olin jo aika kaukana rannasta, pohja näkyi silti kirkkaan veden läpi vielä varsin monen metrin syvyyteen.
Rakastin sitä miltä veden pinta näytti alhaalta päin tällä kelillä näin kirkkaassa järvessä.
Uin hyvän matkaa suhteellisen lähellä rantaa ja koitin tavoittaa silmillä kaloja. Tällä kertaa ei ollut kuitenkaan ketään kotona.
Kun huomasin että eväkkäitä ei tällä kertaa ollut kaverina, päätin ottaa rauhassa ilon irti kirkkaasta vedestä, kauniista maisemasta ja juuri sopivasti syvenevästä rannasta. Uin yksinomaan nautiskellen siitä lentämisen tunteesta, joka juuri noissa olosuhteissa on kaikkein parhaimmillaan.
Täydellisen rauhan tunne oli siltäkin osin vaivaton saavuttaa, ettei tuullut. Vähänkin kovempi tuuli tuntuu myös pinnan alla, ainakin kun snorklaajana on pysyttävä pinnassa jolloin aallokko lotkuu kehossa ja korvissa. Nyt keli oli niin tyyni, että korvissa oli vain hiljaisuus ja jokainen pienikin liike riitti ohjaamaan kulkua.
Tämä oli tosiaan viimeisimmän Hossa-reissuni viimeinen kohde, ja järvestä noustuani lähdimme saman tien ajamaan kohti pohjoista. Minulle taitaa riittää kesälomia vielä syksyyn ja mietinkin, olisiko yhdistetty ruska- ja snorklausretki Hossaan mahdollinen vielä tänä vuonna. Meiltä ajaa sinne mukavien taukojen kera kuutisen tuntia, joten parin, kolmen yön reissu voisi olla hyvinkin vaivaton toteuttaa. Jos Hossan vedet ovat näin kirkkaita kesällä, niin voivatko ne olla vieläkin kirkkaampia syksyllä? Onko se edes mahdollista?
Tänään snorklataan Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa!
Saari avaruudessa 