Hyvästi jää!

Lapin vuodenkierrossa kolme hetkeä nousevat merkittävyydessään ylitse muiden: ensipilkistys auringosta kaamoksen jälkeen, jäidenlähtö sekä syksyn ensimmäiset revontulet. Toki muitakin suuria hetkiä on – vaikkapa yöttömän yön alkaminen ja päättyminen sekä kaamoksen alkaminen – mutta nämä hetket eivät ole niin yhtäkkisiä, vaan hiipivät ylitse niin hitaasti, ettei oikein tiedä milloin ne tarkalleen ottaen ovat koittaneet vai ovatko vielä edessä. On katsottava kalenteria voidakseen tietää niiden ajankohdat tarkasti.

Eilen koitti jäidenlähtö. Muutos on tapahtunut nopeasti, sillä vielä viikko sitten jääkansi oli ehyt tässä meidän kohdallamme. Aurinko lämmitti ja yhdessä virran kanssa se onnistui irrottelemaan suuria jäälauttoja rannoista ja toisistaan niin, että ne lähtivät liikkeelle. Välillä lautat asettuivat poikkiteloin joen rantojen väliin ja jäivät jumiin, mutta hetken päästä jälleen irtosivat ja jatkoivat matkaansa. Suuria lauttoja tuli päivän mittaan useita, sitten liikenne hiljeni. Nyt virran mukana lainehtii enää pieniä jäänpaloja.

Vettä sataa, ja eilisen lämpimän päivänkin ansiosta vesi on noussut yöllä jonkin verran. Ei pahasti kuitenkaan, ei ole vielä tulipaikkaa huuhtomassa.

Jäälauttojen reunoilla ja rantametsässä on lintuja, kuten rantasipejä ja sinisorsia. Kuovi huutaa korkeuksista, ja leppälintu taitaa olla asettumassa rantakoivussa olevaan pönttöön. Eilen rannassa kävi sekä iso- että tukkakoskelopariskunta. Lisäksi on telkkiä, joutsenia, västäräkki ja kirjosieppo sekä eilen iltalenkillä huomasin taivaanvuohen ruokailevan niityllä. Lokkeja ja tiiroja liihottelee joella, ja tavipariskunta kävi ruokailemassa tulvivassa pajukossa.

Saatoin itsekin jo eilen käydä joessa. Elyn sivuilla olevan käppyrän mukaan veden lämpötila olisi kaksi astetta. Voiko se pitää edes paikkaansa? Melko viileää oli kyllä. Työntelin rautaharavalla jääpaloja rannasta pois sen verran ettei tarvinnut niiden joukossa itseään kolhia.

Viikonloppuna pystytimme jo pyykkitelineen pihalle ja siitä kesä taisi virallisesti alkaa. Viimeiset lumen rippeet sulavat parhaillaan ja koivuista näkee, ettei niillä kestä kauaa puhjeta hiirenkorville. Nyt aurinko paistaa ja lämpömittari näyttää +23,4 – auringossa toki. Muutos on hurja, sillä viime viikon korkein lämpötila taisi olla 4 astetta eikä aurinkoa näkynyt kertaakaan. Ihana lähteä illalla kävelylle katsomaan, kuinka kevät on edennyt tämän päivän aikana soilla ja metsissä kylätien varrella. Näinä aikoina kamera kulkee mukana joka kävelyllä, sillä tähän aikaan vuodesta voi nähdä mitä merkillisimpä lintuja.

Kuu näyttäytyi eilen vielä kauniina poutapilvien joukossa sinisellä iltataivaalla. Yöttömän yön alkuun ei ole enää kauaa ja onkin mielenkiintoista seurata miltä kuu näyttää kesällä – en ole koskaan sitä Lapin kesässä seuraillut.

Julkaissut Jonna Saari

Lapissa asuvan salolaisen hidasta hiljaiseloa pohjolan uumenissa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: