Tällä viikolla ei aurinko ole näyttäytynyt vähääkään. Pilvipeite on pitänyt sen piilossa, vaikka täysin yhtenäinen se ei olekaan ollut. Luntakin on tullut hiukan lisää. Kuitenkin metsässä pääsee edelleen aika hyvin kulkemaan.
Eikä tällä viikolla ole oikein mitään muutakaan tapahtunut. Päivät ovat kyllä pidentyneet.
Tänään käytiin kelkkaretkellä yhdessä pitkästä aikaa. Kelkkakamppeita päälle äheltäessäni tulin ajatelleeksi, että siitä onkin jo pari vuotta kun viimeksi olen ollut kelkan kyydissä.
Kävimme lähilaavulla paistamassa makkaraa, minkä jälkeen ajoimme reittiä pitkin vielä pienen kierroksen. Tai siis mies ajoi ja minä istuin kyydissä.
Meillä oli laavulla omat puut mukana. Miehen tehdessä tulia minä harjasin ja lapioin laavun edustaa puhtaaksi lumesta, jota olikin kertynyt paljon.

Kelkkareitti kulki pitkälti joen jäällä. Hiekkasaari uinui talviunta.

Koiravaljakkokin ajoi ohi pariin kertaan. Paluumatkalla oli yksi koirista päässyt kelkan kyytiin kuskin syliin.


Suolla maisema oli kivan avara. Mitään eläimiä ei näkynyt missään, lähivaarojen siluetit erottuivat hennon lumisateen läpi harmaina.

Ajoimme kotiin keittämään kahvit.
Aivan mustavalkoinen ei maailma ole tälläkään viikolla ollut. Sinitaivas on välillä kuultanut pilvien läpi, ja iltaisin on utuisen taivaan keskeltä erottunut kuu. Pilvisyyden huomioiden on ollut yllättävän kylmää, koko ajan vähintään 15 astetta pakkasta, välillä melkein 30. Iltalenkit on saanut poikkeuksetta tehdä yli 20 asteen pakkasissa.

Kuusitiaista ei ole enää näkynyt. Se katosi päivää tai paria neljänkympin pakkasten jälkeen.
Turisteja sen sijaan on näkynyt paljonkin. Moni käyttää maskia ja osa kunnioittaa turvavälejä, mutta ainakaan kaupassa ei kukaan pese käsiä. Eilen ajoimme kauppaan Leville, mutta huomatessamme kaupan pihan olevan turisteja täynnä, jatkoimme pysähtymättä matkaa Kittilään. Siellä mahtui vapaammin tekemään ruokaostokset.

Tekisi mieli käydä etelässä, mutta minusta matkustaminen nyt olisi vastuutonta. Turistit eivät tunnu ajattelevan niin, monellakaan ei näytä olevan huolta huomisesta. Outoa, ettei edes oma terveys huoleta sen enempää kuin muidenkaan. Eniten harmittavat ne, jotka matkustavat tänne, mutta eivät kuitenkaan vaivaudu edes kaupassa käyttämään maskia, pitämään turvavälejä tai pesemään käsiä.
Onneksi ollaan jo menossa kohti kesää. Jospa joskus helpottaisi tämä aika.