Kohta on marraskuu ja täällä Lapissa on lumi jo maassa. Viimeisen snorklausretken tälle vuodelle kävinkin tekemässä hieman etelämpänä, Kiteellä. Kiteen Valkiajärvi lienee Suomen kuuluisimpia kirkasvetisiä järviä, koska siellä on kuvattu kuulemma elokuviakin.
Olimme menossa Kiteelle muista syistä ja vaikka lokakuu oli ehtinyt jo pitkälle, ajattelin, että käyn ainakin kokeilemassa, kestääkö vedessä olla. Pienen kierroksen sain siellä onneksi tehtyä.
Vesi oli kylmää, kuten odottaa saattoi. Minulla oli uimatossut jalassa, mikä teki betonilaattoja pitkin veteen laskeutumisesta hieman mukavampaa. Siinä ei paljoa kannattanut jäädä arpomaan että uskaltaako vaiko ei, oli oltava rivakka.
Vesi oli huomattavasti kylmempää kuin viime vuoden syyskuinen vesi Varanginvuonolla Jäämeressä. Varangilla pystyin hyvin tekemään kaksi aika pitkääkin kierrosta, Valkiajärven kierros jäi yhteen lyhyeen.
Kaloja ei näkynyt, mutta veden kirkkaus ja pohjan maisema toivat elävästi mieleeni Öllörin.
Vedestä noustessani huomasin unohtaneeni pyyheliinan, joten kuivasin kaulahuiviin. Laiturilla oli kaunista ja mukava katsella maisemaa, aurinkokin alkoi juuri hetkeksi paistaa tihkusateiden välissä. Seuraavana päivänä alkoi sataa lunta meidän ajellessamme pois Kiteeltä.
Suunnittelemme jo seuraavaa reissua Kiteelle alkavana kesänä, ja silloin varmasti tulee pulikoitua Valkiajärvessäkin paremmalla ajalla.
Nyt on täällä ainakin jo joki jäässä ja aika alkaa vaivihkaa suunnitella ensi kesän snorklausretkiä.
Saari avaruudessa 