Uusi viikko

Mies kävi tänään kaupassa ja siellä kuulemma kaikki vaikutti normaalilta. Oli leipää, oli maitoa, oli hiivaa… Kaikkea oli kuten ennenkin. Soitin hänelle erikseen kysyäkseni, miltä siellä vaikutti. Uutiset maalaavat kuvaa kaupoista joissa hyllyt ammottavat tyhjinä, mutta kuva ei selkeästikään ole täysin todellinen. Monet ihmiset kuitenkin ilmeisesti pelkäävät ruuan loppumista, vaikka siihen ei tietääkseni ole mitään syytä? Toki parempi on ostaa kerralla sen verran enemmän, ettei tarvitse koko ajan ravata kaupassa virusta kalastelemassa.

Jengi hamstraa kuulemma myös vessapaperia, vaikka en ymmärrä, että silläkö he aikoisivat pelastua jos yhteiskunta tästä nyt lähtisi romahtamaan… Jos oikeasti olisi yhteiskunta romahtamassa, niin kyllä itse ainakin hankkisin ennemmin metsästysvälineitä ja viinaa kuin vessapaperia. Mutta jokainen tavallaan.

Täällä meillä on ollut aivan tavallinen päivä. Tuulinen ja aurinkoinen, ei mitään erikoista. Taviokuurnat ovat saapuneet ruokintapaikalle.

Päivällä saatiin tosin tietoja uusista toimenpiteistä, määräyksistä ja rajoituksista. Aiotaan julistaa poikkeusolot, mikä tarkoittaa että kansalaisten perusoikeuksiin voidaan yhteiskunnan turvaamiseksi puuttua. Kuulostaa hurjalta kyllä, mutta luotan siihen että kaikki sujuu hyvin.

Yli seitsemänkymppisten pitäisi laittaa itsensä karanteeniin. Kokoontumisia rajoitetaan, lentoja vähennetään rajusti. Moni maa on sulkenut rajansa, Suomi ei vissiinkään, mutta ulkomailta tulevat joutuvat kahden viikon karanteeniin. Finnairkin lentää toistaiseksi Lappiin vain Rovaniemelle.

Koulut kai suljetaan joksikin aikaa. En kovin tarkasti sitä seurannut, kun se ei koske itseä.

Erikoisia aikoja eletään. Siksi kirjoittelen näitä tänne, kun joskus jälkikäteen voi olla ihan mielenkiintoista muistella miten korona vaikutti omaan elämään.

Julkaissut Jonna Saari

Lapissa asuvan salolaisen hidasta hiljaiseloa pohjolan uumenissa.

%d bloggaajaa tykkää tästä: