Alkusyksyn hetkiä luonnossa

Kuten arvelinkin ennen etelänreissulle lähtöä, Lapissa meitä odottivat paluumme hetkellä syksyn tuulet. Yöt ovat jo kovin hämäriä, ja syksy tuntuu ilmassa selvästi.

Puuvaja on täytetty puilla, ja sohva on avattu vuoteeksi ja täytetty peitoilla ja tyynyillä. Myös lintulauta on jo toiminnassa. Syksy saakin siis meidän puolestamme alkaa.

Olen hämmästynyt huomatessani, miten ihanalta syksyn alkaminen on sittenkin tuntunut. Etukäteen ajattelin, etten ole vielä valmis luopumaan kesästä.

Yhtenä iltana noustiin Taka-Puksuvaaralle. Siellä ollaan oltu kerran ennenkin, vuosia sitten. En kyllä muistanut miten mieletön näköala sieltä olikaan.

Mustikka oli paikoin jo tulipunaisissa lehdissä.

Myös Puljutunturilla oli paikoin jo maaruskaa, kun yhtenä iltana käveltiin mastolle ja takaisin. Nähtiin retkellä tunturikihu, mikä yllätti kovasti. En ole koskaan nähnyt sitä näin etelässä. Mies huomasi linnun – todella hieno bongaus!

Viikonloppuna laitoin ensimmäistä kertaa tälle syksylle jo tuikut lyhtyihin. Illan pimetessä näky oli aika hieno, kun on noin komeat lyhtytelineet.

Eilen illalla lähdettiin ajelulle Pallasjärven ympäri. Reitti koostui pääasiassa superpienestä santatiestä, vain pieni matka oli asfalttia. Koko iltahan siinä meni, ja sää oli harmaa. Siksi kuvasinkin pääasiassa vedenalaiskameralla.

Suukosken pinnan alta löytyi upeita värejä.

Lompolonoja oli yllättävän syvä ja kirkas.

Kivijoella pieni hauki antoi kuvata itseään minuuttitolkulla. Kyllä harmitti, ettei kamera suostunut tarkentamaan kalaan. Meinasi lentää viitaan koko vekotin. Mutta hauki oli kyllä suloinen, häntä kelpasi katsella vaikka kuvaaminen ei onnistunutkaan. Kivijoen rannalta löysin syksyn ensimmäiset ruohokanukan marjat. Meidän pihalla ei marjoista ole vielä tietoakaan.

Nyt on pari päivää sadellut, joskin aika heikosti. Luonto vaikuttaa olevan aika kuiva, kuusetkin ovat muuttuneet monin paikoin oransseiksi. Jokikin on oranssi, ihan kuin olisi siitepölyssä.

Tekee mieli kulkea luonnossa vielä kun voi.

Julkaissut Jonna Saari

Lapissa asuvan salolaisen hidasta hiljaiseloa pohjolan uumenissa.

%d bloggaajaa tykkää tästä: