Hitaita päiviä, päivä 5

Heräsin aamulla yhdeksältä. Taivas oli pilvessä. Laitoin teeveden keittymään ja lähdin käymään pihalla. Ulkona tuoksui hyvältä.

Oli kahdeksan astetta lämmintä.

Join teetä ja katsoin jaksoin Hercule Poirot’ta. Kissa pyöri lattialla ja kysyi, voisinko nostaa hänet kaapin päälle, josta hän pääsisi helposti loikkimaan ylemmäs parvelle. Sanoin, että menee portaita pitkin. Sitten kissa kävi herättelemässä miestä, että jospa se nostaisi hänet kaapin päälle. Mutta se nukkui vielä.

Niinpä kissa kiipesi itse portaita pitkin. Hänellä on parvella Ikea-kassi, jossa on peitto. Hän käy siellä kassissa nukkumassa.

Sitten mies nousi ylös ja keitteli kahvit. Minä kävin uimassa ja suihkuissa. Aika kylmältä tuntui mennä uimaan, mutta kyllä siitä taas tuli niin hyvä olo.

Tuumimme, että lähdemme joskus puolenpäivän jälkeen kohti Yllästä. Ja niin lähdimmekin. Haimme uuden (käytetyn) sohvan, joka oli ilmaiseksi tarjolla. Se on parempi kuin vanha sohvamme, joka on alkanut ratketa ja ennen kaikkea haista.

Sohvanhakureissulla satoi vettä aivan kaatamalla. Oli mukava yrittää kääriä sohvaa pressuun kaatosateessa. Siinä meinasi hiukan olla hermo pinnassa.

Naiset, joilta haimme sohvan, olivat muuttamassa. Tuli siinä puhetta, että miten kiva muuttosää voi kaatosade ollakaan, ja sitten kävi ilmi, että he muuttavat naapuritaloomme. Miten pieni tämä maailma voi olla?

No, käärimme sohvan jotenkuten pressuun ja toimme kotiin. Nyt sen osaset ovat kuistilla tuulettumassa ja kuivumassa, kun pesin niitä Marseille-saippualla. Kissa tuli uutta sohvaa katsomaan ja kysyi, miksi siinä tuoksuu koira. Mutta hän saa nyt vain sopeutua siihen, ellei Marseille-saippua sitten saa koiran hajua kokonaan väistymään. Joka tapauksessa uusi sohva on selkeästi laadukkaampi, siistimpi ja raikkaampi kuin vanha, ja koska saimme sen ilmaiseksi, oli se todellinen löytö.

Päivälliseksi laitoimme spaghettia tomaatti-jauhelihakastikkeella sekä salaattia. Siitä lähdin lenkille kylätielle haistelemaan sateisen erämaan tuulia ja kuuntelemaan Auta Antti -podcastia, jonka aloitin jokin aika sitten uudelleen alusta, koska en löytänyt sen tilalle mitään lähimainkaan yhtä hyvää.

Lenkillä näin jäniksen ja rantasipejä. Tienpielestä korjasin roskiin muovipullon ja tyhjän röökiaskin.

Nyt on jälleen sauna lämpiämässä, ja illalla käyn vielä uudelleen uimassa. Huomenna onneksi pitäisi jonkinlaisen kesäsään tulla tänne Lappiinkin, ja maanantaille lupaa jo kaunista keliä. Hyvä, koska minulla on paljon pyykkiä jonka haluan kuivattaa ulkona.

Huomiselle ei ole mitään suunnitelmia. Paitsi se pyykinpesu.

Tässä kuvia lenkiltä.

Julkaissut Jonna Saari

Lapissa asuvan salolaisen hidasta hiljaiseloa pohjolan uumenissa.

%d bloggaajaa tykkää tästä: