Syntymäpäiväretki Hietajärvelle

Lähdin aamupäivällä nauttimaan helteestä ja vielä toistaiseksi vallitsevasta sääskettömyydestä Enontekiölle, Hietajärvelle. Olin käynyt siellä kerran aiemmin vuosia sitten ja tiesin, että järven vesi on todella kirkasta. Niinpä olin pakannut reppuun uimalasit ja snorkkelin, uimapuvun puin suoraan vaatteiden alle.

P-paikalta Ketomellan läheltä on kolmen kilometrin kävely järvelle. Alue on Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa.

Vesi oli kirkkaampaa ja ranta kauniimpi kuin muistinkaan.

Rannalla oli muitakin. Jollain oli riippumattoleiri kodan takana, toinen oli ottamassa aurinkoa, kolmannet tutkivat rantametsiä. Minä löysin oman, rauhaisan kolkan rannan kulmasta.

Riisuin vaatteet ja puin snorkkelin ja uimalasit naamalle. Olin ostanut ne itselleni synttärilahjaksi Rovaniemeltä. Tosi hyvä ostos, istuvat niin hyvin päähän että niitä ei meinaa käytössä edes huomata. Viime kesänä mulla oli käytössä huonommat välineet, ja snorklaamisesta nauttiminen kärsi, kun meni paljon aikaa vuotavien lasien ja huonosti istuvan snorkkelin kanssa räveltämiseen.

Huomautettakoon vielä, että nämä ”kalliimmat” lasit ja snorkkeli maksoivat pakettina alle 15 euroa. Snorklaus ei ole kallis harrastus.

Veden alla oli ihanan kaunista.

Uiskentelin rauhassa jonkin aikaa. Vesi oli aika raikasta, mutta ei liian kylmää. Rannalla lapset eivät uskaltaneet kastautua.

Järvellä kävi kova tuuli ja tiesin, että iltapäivälle oli ennustettu ukkosta. Vaikka taivaalla seilasi vasta pari pilvenhattaraa, katsoin parhaaksi poistua kirjaimellisesti hyvän sään aikana. Ukkosmyrskyn osuminen kohdalle edes kolmen kilometrin paluumatkan aikana ei olisi kiva yllätys.

Se olikin mainio päätös. Nyt ryskää ukkonen, ja taivas repesi juuri.

Julkaissut Jonna Saari

Lapissa asuvan salolaisen hidasta hiljaiseloa pohjolan uumenissa.

%d bloggaajaa tykkää tästä: