Pääsiäisviikonloppu

Pääsiäinen ei olisi voinut osua parempaan väliin. Kaikki kevään mittaan koetut mullistukset saatiin viime viikolla pakettiin, vanhan talon myyntiä myöten, ja on tuntunut todella hyvältä saada levätä muutama päivä aivan aivot narikassa. 

Ihaninta oli, että paras ystäväni puolisoineen olivat viikonlopun meillä kylässä. Vein ystäväni ratsastamaan Lapin Saagan tallille Leville. Hän sai ratsastaa Selja-nimisellä issikalla, minun ratsukseni valikoitui Paroni (alla kuvassa vasemmalla). 

Reissuun lähdimme oppaan lisäksi vain me kaksi, mikä oli todella mukavaa. Sohjoksi muuttuneen lumihangen vuoksi emme enää päässeet tunturiin, mutta ratsastimme metsässä ja metsäteillä Levin alueella. Kokeilimme laukkaakin, mutta töltti jäi kyllä parhaiten mieleen. Se tuntui niin hassulta, että meitä alkoi ihan naurattaa. Onneksi oli aamulla tullut valittua tukevat tissiliivit päälle!

Reissun jälkeen jäimme hetkeksi vielä paijaamaan ja katselemaan tallin hevosia. Metsäisessä tarhassa seisoskeli muuan kiharatukkainen tumma hurmuri, jota rapsuttelimme hyvän tovin. Hevosen samettinen leuka oli hyllyvä ja pehmeä kuin karvainen meduusa.

Viikonloppuna kävimme myös Pallaksella. Matkan varrella piti tietenkin pysähtyä kuvaamaan myös tunturimaisemia.

Perillä oli niin paljon autoja, että luulimme, että siellä on joku tapahtuma meneillään. Mutta kuulemma siellä oli vain pääsiäinen. Kävimme luontokeskuksessa ja joimme termarikahvimme pälvipaikalla erään hieman isomman männyn alla. Siitä oli mukava katsella maisemia ja ulkoilevia ihmisiä.

Lauantai-iltana ilmestyi horisonttiin upea kuu vielä illan myöhäisinä tunteina. Noustessaan se näytti siltä, kuin tulipalo hohkaisi punaista valoaan jossain kaukana. Kuu nousi kuitenkin silmissä, joten kohta oli selvää, että kuu se tosiaan oli.

Sunnuntaina päivällä palasimme Sauvulle. Se oli vakiopaikkamme aiemmin, kun asuimme tällä seudulla. Tuntui ihanan tutulta astua sinne mökkiin sisälle ja tehdä tulet. Syväjärven jäällä oli muutamia pilkkijöitäkin. Paistoimme nakkeja ja keitimme nokipannukahvit.

Huomenna se olisi sitten paluu arkeen muutamaksi päiväksi. Eiköhän siitäkin selvitä, kun tänään vielä juhlistetaan 3-vuotishääpäiväämme ❤

Lumi sulaa näinä päivinä kohisten. Nytkin aurinko paistaa, ja lämpöä on varjossa 12 astetta. On vain viikkojen kysymys, kun lumi on poissa ja kosket kohisevat vapaana. Minulla on jo monta retkisuunnitelmaa mielessä. Tänä kesänä haluan tutustua lähemmin Taatsijärveen, nähdä Puljutunturin huipun maiseman kesällä ja meloa Pallasjärvellä. Ai niin, ja uida Tenossa Karigasniemen upealla hiekkarannalla.

Julkaissut Jonna Saari

Lapissa asuvan salolaisen hidasta hiljaiseloa pohjolan uumenissa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: