Jotenkin merkillisellä tavalla olen onnistunut viettämään neljä ja puoli vuotta Lapissa keittämättä koskaan itse nokipannukahveja. Eipä niitä ole paljon kukaan muukaan keitellyt, olen juonut nokipannukahvia varmasti alle kymmenen kertaa. En ole erityisen suuri kahvin ystävä, joten asia ei ole tuntunut merkittävältä.
Eilen kuitenkin aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja oli mitä hienoin kevättalven kolmas päivä. Kahvia teki mieli, ja koska suodatinjauhettu kahvi oli loppu, päätin, että nytpä keitän nokipannukahvit.
Laavun sijaan päätin tulistella kotipihan ”uimarannalla” joen törmällä, kirkkaassa auringonpaisteessa. Lunta oli reiteen saakka, mutta kunnon talvivaatteilla hangessa oli mukava ja lämmin istua.
Olin pakannut koriin kaiken mitä kuvittelin tarvitsevani. Kaffeporot, vettä, maitoa, suklaata. Pannu ja kuksa olivat laavulla.
Sytyttelin tulet. Ai että oli mukavaa katsella, kuunnella ja haistella tulen rätinää lumihangessa, kirkkaassa kevätauringossa. Viime päivien auringonvalo on tuntunut siltä, kuin maailma olisi herännyt eloon kaamoksen jälkeen. Kaikkialla on energiaa ja mieli on valoisa. Taas selvittiin tästäkin kaamoksesta.
Täytin pannun puolilleen vedellä ja koitin asetella sitä klapien päälle niin, että se pysyisi ylipäänsä pystyssä. Kerran pannu tietenkin kaatui, ja sitä pelastaessani käräytin hiuksista latvat. No, minun onkin pitänyt käydä parturilla pätkimässä huonot latvat pois jo noin vuoden ajan…
Ajan mittaan vesi alkoi kiehua. Minulla ei ollut minkään valtakunnan aavistusta, paljonko puruja pitäisi laittaa. Laitoin neljä ruokalusikallista, ja perään vielä tilkan kylmää vettä jostain syystä. Sitten annoin kahvin asettua, ja kuin ihmeen kaupalla kaiken sen räveltämisen jälkeen onnistuin saamaan itselleni kupillisen ihan hyvää kahvia.
Kärvähtäneistä latvoista huolimatta en kyllä keksi parempaa tapaa viettää kevättalvista, aurinkoista sunnuntaita. Vaikka kahvin keittämiseen kaikkine esivalmisteluineen meni ainakin tunti, oli se hauskaa ja nautin siitä suuresti. Kovimpien pakkasten hellitettyä ja auringon palattua tulistelusta onkin hyvä jälleen ottaa jokaviikonloppuinen tapa.
Saari avaruudessa 