Yötön yö loppui ja on hätkähdyttävää huomata, kuinka selvästi sen huomaa. Vaikka aurinko painuu öisin mailleen vain juuri ja juuri, iltaisin huomaa, että jokin on selvästi eri lailla. Pimeäähän eivät yöt ole vielä nähneetkään, eivätkä edes kunnon hämärää, mutta illoissa on jo loppukesän tuntua.
Loppukesän tuntua on myös tuulessa. Violettien horsmanittyjen yllä hulmuava tuuli on erilainen kuin alkukesällä. Siinä on voimaa ja haikeutta. Iltaisin puhaltavasta tuulesta voi haistaa, että kesän selkä on taittunut. Nyt siinä on mukana myös sateen ja ukkosen tuoksua. Se on yhtä aikaa merkki sekä tervetulleesta ilman raitistumisesta kovien helteiden jälkeen, mutta samalla se on enne loppukesää merkitsevistä ukkospuuskista.
Tämä hellekesä on ollut niin hyvä ja voimaannuttava, että muistot talvesta ovat sen myötä taas kaunistuneet. Keväisin aina tuntuu siltä, että ei enää ikinä haluaisi talven palaavan, mutta kesän myötä se tunne yleensä laimenee, ja jossain vaiheessa sitä huomaa jopa odottavansa ruskaa ja ensimmäisiä pikkupakkasia, jotka nitistävät sääsket ja aloittavat yhden koko vuoden parhaista retkeilykausista, joka koetaan ensimmäisten yöpakkasten ja pysyvän lumipeitteen välissä.
Talomme kaikki tuuletusikkunat ovat auki ja tuntuu ihanalta, kun ukkostuuli kiertää huoneissa, raikastaa ilmaa ja liikuttelee huonekasvien lehtiä. Kirkas auringonpaiste voi sekunneissa vaihtua käsinkosketeltavaan hämärään, kun ukkospilvet peittävät taivaan. Sitten alkaa kaukainen jytinä, joka lähenee ja lähenee. Sähkölaitteet kytketään irti, ei tule katsotuksi televisiota eikä selattua nettiä. Se on täydellistä. Minä pidän noista hetkistä.
Loppukesä ja alkusyksy on minulle aina voimakkainta mietiskelyn aikaa. Silloin tulee pohdiskeltua kulunutta vuotta ja tähän saakka elettyä elämää aivan erityisellä otteella. On mukava miettiä menneitä vuosia täällä Lapissa, kaikkea mitä on kokenut sen jälkeen, kun tänne pohjolan perukoille muutti. Tulee muisteltua muuton aikaisia tuntemuksia, se oli aikamoinen tunnemyräkkä. Samalla tulee punnittua, mikä tuntuu hyvältä, mihin suuntaan toivoisi elämänsä kehittyvän ja mitä sen eteen voisi tehdä.
Vaikka heinäkuun puoliväli on hädintuskin ylitetty, huomaan, että nuo pohdinnat ovat jo alkamassa.
Saari avaruudessa 