Pari vuotta sitten keräsin yhteen monta kuvaa kissasta lumileikeissä. Nyt huomasin, että puhelimeen on siunaantunut viime aikoina kissasta monta kuvaa uudessa kodissa. Tässäpä siis tällä kertaa niitä.
Pintaremppasimme vanhasta työhuoneestani vierashuoneen. Kissa otti sen heti omakseen.
Joululahjaksi kissa sai pehmolelukissan ”mintulla ja rapinalla” sekä rapisevan punatulkkupehmolelun. Kissalelun selkä repesi heti auki. Minusta se ei rapissutkaan tarpeeksi, joten tungin sen sisään muutamia Geisha-karkkien papereita ennen kuin ompelin sen takaisin kiinni.
Kissan lempilahja on varmastikin ollut syksyllä pystytetty pönttöuuni, joka hohkaa nykyään lämpöä tämän tästä. Ostimme kissalle oman, pehmustetun rahijakkaran, jotta hän saa tuutia uunin vieressä (vaikka harvoinpa se siinä tuutii, yleensä piehtaroi lattialla).
Monesti kissaa tulee kuvattua ihan vain siksi, että hän on niin söpö. Niillä kuvilla sitten spämmään äitiäni ja muuta lähipiiriäni whatsappissa.
Vaikka kissalla on paljon pehmoleluja ja ne saavat turpiinsa päivittäin, on hauskin lelu palloksi rypistelty karkkipaperi. Sitä pallotellaan pitkin lattioita hirveällä vauhdilla juosten ja huitoen. Puusohvan alla kissalla on jo viikkojen ajan ollut myös pallon mallinen pinkki irtokarkki, jolla se pelailee itsekseen.
Vaikka kissalla on oma huone ja siellä hän paljon nukkuu, niin kuitenkin suosituin lepopaikka on sohva. Sohvalla nukutaan niin selkänojalla kuin istuinojallakin. Välillä minä ja mieheni peittelemme kissan ja varmistamme, että hänellä taatusti on lämmin ja pehmeä olla.
Myös punainen laser on hauska lelu, mutta siihen Levi kyllästyy melko nopeasti, kun ei saa sitä kiinni.
Että tällaisia kissakuvia tällä kertaa. Kissaa lellitään tässä taloudessa ankarasti. Sille ei ole oikeastaan mikään kiellettyä.
Saari avaruudessa 