Saari avaruudessa

Olen viime vuosina tehnyt elämässäni joitakin valintoja aivan yksinkertaisesti sillä periaatteella, että olen tavoitellut stressin vähentämistä tai ennaltaehkäisyä. Tässä muutamia asioita, joilla olen rakentanut omasta elämästäni mahdollisimman huolettoman ja omannäköisen: sellaisen, ettei minulla ole tarvetta kadehtia kenenkään toisen elämää, vaan voin aidosti olla kiitollinen itselleni siitä, että edes jossain vaiheessa heräsin kuulemaan oman sisäisen ääneni ja uskalsin seurata sitä.

Tulojen mukaan eläminen
Yksi suurimmista ja tavallisimmista huolista on poissa, kun talolaina on niin pieni, että kuukaudessa jää lainaerän jälkeen sopivasti rahaa myös elämiseen ja säästöön. Ostamamme talo ei ole hulppea, mutta siitä on ollut helppo tehdä viihtyisä ja omannäköinen. Ajan halvalla autolla, en lomaile kaukomailla enkä käytä rahaa miten sattuu.

Lapsettomuus
Tämän päätöksen onneksi tein jo 10 vuotta sitten ja olen joka päivä kiitollinen siitä, etten ole kenenkään äiti. Lapsettomuus merkitsee minulle rauhaa, omaa aikaa, vapautta, huolettomuutta, siistiä kotia, säästettyä rahaa, makoisia yöunia ja mahdollisuutta keskittyä omaan elämääni ilman, että kukaan on minusta riippuvainen.

Some-rajoitukset
Hoidan päivätyöni pääasiassa somen kautta, joten vapaa-ajalla kynnys kurkata someen on korkea. En ole twitterissä enkä instagramissa, ja olen tietoisesti välttänyt ottamasta paineita siitä, että minun pitäisi julkaista jotain uutta myöskään blogissa tai Google+ -ryhmissä. Julkaisen silloin kun siltä tuntuu, en muulloin.

Uutisrajoitukset
Pari vuotta sitten tein päätöksen, että en lue uutisia lööppijulkaisujen sivuilta. Jos luen uutiset netistä, luen ne Yleltä, mutta mieluiten seuraan uutisia muutaman kerran viikossa televisiosta. Näin pyrin suojelemaan itseäni turhalta tiedolta ja ennen kaikkea turhalta pelottelulta, jolloin päässäni on enemmän tilaa muille, positiivisemmille ja itselleni merkityksellisille ajatuksille ja tunteille.

Tyhjä kalenteri
Vältän harrastuksia, joiden kanssa pitäisi elää kellon mukaan. Minua ahdistaa ajatus, että tiettynä päivänä tiettyyn kellonaikaan minun pitäisi olla jossain tietyssä paikassa tekemässä jotain tiettyä asiaa. Luonnossa on mukava kulkea, saa mennä ja tulla juuri kuten huvittaa, kulkea omaan tahtiin omassa rauhassa. Viikosta toiseen täyteen tuupattu kalenteri ei saisi minua tuntemaan itseäni tärkeäksi ja menestyneeksi, vaan vangiksi.

Asuinpaikka
Jokin vieras voima kutsui minut Lappiin, mutta melko lyhyessä ajassa minulle selvisi, ettei arki Lapissa ole samanlaista kuin arki etelässä. Arkeni täällä tuntuu aina pikkaisen lomalta, koska kaikkialla ympärillä on rauhaa, luontoa ja simppeliä kauneutta. Koen myös ilmapiirin miellyttävämmäksi, vähemmän suorituskeskeiseksi. Lappi on yksi suurimmista onnellisuustekijöistä elämässäni monella tavalla.

Siisteys
En todellakaan ole himosiivooja, mutta tietynlaista yleissiistiyttä pidän yllä joka päivä. Pikkujuttuja, joilla on suuri merkitys paitsi siisteydelle, myös hyvälle mielelle. Kaikelle tavaralle on oma paikkansa, ja jos ei ole, se tavara joutaa pois. Pyrin huolehtimaan siitä, että ostan vähemmän tavaraa kuin mistä luovun. Olen jo siinä pisteessä, että pesen kasvot ja hiukset yhdellä ja samalla Kuukkeli-palasaippualla… Kaukana takana ovat ne ajat, kun minulla oli kylppärissä 100 eri putelia.

Vertailemattomuus
Minulla ei ole tapana verrata omaa elämääni jonkin toisen elämään. Se ei yksinkertaisesti kiinnosta minua, eikä se olisi terve tapa peilata omaa elämää. Jos tuntuu että toisella on asiat paremmin, on syytä tehdä jotain omalle elämälle.

Seura
Jossain vaiheessa oivalsin, että vaikka kaikenlaisten ihmisten kanssa on hyvä koittaa tulla toimeen, ei kaikenlaisia ihmisiä tarvitse pitää lähellään. Maailma on täynnä ihania ihmisiä, joten ikävien ihmisten kanssa ei kannata olla.

Mielenhallinta
Välillä kuitenkin tulee tilanteita, että suututtaa. Minua äkämystyttävät vietävästi etenkin ihmiset, jotka kuvittelevat olevansa sovittujen sääntöjen yläpuolella. Suoranaista inhoa minussa herättävät käärmeentappajat, petojen salakaatajat ja roskanheittelijät. Kun tunnen suuttumusta, koitan muistaa suuttumuksen olevan vain oman pääni sisällä ja siten hyödytöntä, haitaksi vain itselleni ja vain oman itseni vaimennettavissa. Tämän kun olen saanut käsiteltyä itseni kanssa, mietin, voinko tehdä asialle jotain. Jos en, siirryn eteenpäin. Jos voin, teen.

Kiitollisuus
Maailmassa, jossa sodan ja sairauksien kauhua on kaikkialla, on helppo olla kiitollinen siitä, että omassa elämässä moni pienikin asia on hyvin. Huomaan olevani päivän aikana kiitollinen monesta asiasta ja pyrin vahvistamaan sitä itsessäni. Jos jokin menee mönkään, se tuntuu aika pieneltä kun hiukankin kuuntelee vaikkapa uutisia ja vertaa, millaisia kauhuja toiset joutuvat joka hetki kokemaan.