Lumet ovat vihdoin alkaneet sulaa, ja ilokseni sain huomata, että talon nurkalla metsässä kasvaa riidenliekoja oikein kunnon tuuheana mattona.
Riidenlieko eli harakanvarvas on mielestäni ihan mahottoman kaunis kasvi. Se on ikivihreä, ja sen vihreys on kauneinta mahdollista vihreyttä ainakin omiin silmiini.
Riidenlieko on hauska myös koskettaa.
Nappasin yhden varren riidenliekoja mukaani, kun olimme mieheni kanssa palaamassa toistaiseksi päivittäiseltä nuotiolounashetkeltä joen rannalta.
Rautakaupasta hain vihreää. Sen piti olla juuri oikeaa vihreää, väärä vihreä ei kävisi. Myyjä sanoi, että vääräksi sävyvalinnaksi osoittautuneen maalin saisi palauttaa, mutta rahoja ei kyllä palautettaisi.
Hetken aikaa pallottelin ideaa päässäni, kunnes tulin kokeilleeksi, miltä riidenlieko näyttää piirtoheittimellä katsottuna. Heijastin varjon seinään, kohtaan, jonka olin jättänyt aiemmin kesken keksiäkseni siihen jotain kivaa.
Vaihdoin maalausvaatteet päälle ja aloin maalata.
Riidenlieko oli juuri sitä, mitä loman aikana remontoimani työhuone tarvitsi vielä pisteeksi i:n päälle. Pirteä, elävä palanen vihreää. Juuri oikeaa vihreää.
Saari avaruudessa 