Kittilän, Sodankylän ja Rovaniemen kirkonkylät muodostavat Lapin kartalle suuren kolmion, jonka keskellä ei äkkiseltään näyttäisi olevan mitään. Siellä ei ole suuria tuntureita, ei isoja kyliä, ei kansallispuistoja, ei kuuluisia järviä eikä jokia.
Harvoinpa sitä kuulee kenenkään puhuvan paikoista, jotka ovat tuon kolmion sisällä.
Mutta kolmion keskellä on Unari. Paulaharjunkin teksteistä tuttu paikka, joka on vaivannut minua jo pitkään. Olen kauan miettinyt, mitä on Unarissa, ja oli vain ajan kysymys, milloin menisin ottamaan siitä selvää.
Karttaa tutkiessani olin löytänyt Unarinkönkään, jossa on laavu, tulipaikka, huussi ja silta. Kiinnostukseni kasvoi entisestään.
Eilen kävimme katsomassa taloa eräässä sodankyläläisessä pikkukylässä. Talosta kirjoitan oman juttunsa, sillä se herätti paljon suuria ajatuksia. Huomasin ennen matkaa, että talo sattui olemaan myös sillä suunnalla, että kotimatkalla voisi hyvin poiketa Unarissa pienellä lauantairetkellä. Ja niin me teimmekin.

Ennen Unarinkönkäälle vievää tietä ylitimme kyltin mukaan Lapin ja Lannan rajan. Suomeksi siis, että poistuimme Saamenmaalta eli Lapista, ja saavuimme lantalaisten eli ei-saamelaisten maille. Kartan mukaanhan todellinen, nykypäivänä ymmärrettävän Lapin raja kulkee melkein 200 kilometriä etelämpänä, mutta hauska yksityiskohta yhtä kaikki.

Saavuimme Unarinkönkäälle violettina hetkenä. Iltapäivän aurinko oli painumassa mailleen ja pilviä vasten sen vino valo heijastui purppurana, maalaten paitsi taivaan, myös lumen.
Poroja oli valtavasti koko matkan. Niin tiellä kuin pelloilla ja metsissäkin.
Könkäälle vievää tietä ei ollut aurattu, joten taisimme olla liikkeellä vuoden viimeisinä hetkinä, kun sinne enää autolla pääsi.
Köngäs oli iltahämärälläkin komea paikka. Riippusillalta ja molemmilta rannoilta oli hienot näkymät komeaan Meltausjokeen. Jokea reunustivat hienot kiviseinät, jotka paikoin olivat aika korkeatkin.
Illan hämärtyessä maailma muuttui yhä violetimmaksi, kunnes oli enää pelkästään hämärää. Astelimme takaisin autolle ja aloitimme kotimatkan.

Nyt tiedän ainakin jotain siitä, mitä on Unarissa.