Lapsena lähdin isän kanssa sunnuntaisin Halikonlahdelle katsomaan kevään muuttolintuja. Nyt huomaan asuvani niiden valtaväylän varrella. Kauan sitten jo matkaansa jatkaneet pulmuset olivatkin vasta alkusoittoa.
Yhtenä aamuna heti ylös noustessani tiirailin talon edessä olevalle pellolle samalla kun laitoin kahvia tippumaan. Kaksi haapanaa, neljä sinisorsaa, metsähanhi.
Kahvinkeittimen tohistessa kävelin olohuoneen ikkunan äärelle ja kiikaroin Ounasjokea. Taveja, isokoskeloita, haapanoita, sinisorsia. Kuin tilauksesta lensi kaksi laulujoutsentakin siitä yli.
Menin ulos. Tylli lensi taivaalla ensimmäisenä, hetken päästä tuli piekana toiseen suuntaan. Varis antoi korpille kyytiä, ne tappelivat hurjannäköisesti kieppuen ja toisiaan repien Ounasjoen yllä.
Västäräkki lirkutti kuusenlatvassa ja kuovi tonki peltoa.
Minun ei ole oikein onnistunut lintuja kuvata, kamerassa ei zoomi oikein riitä sellaiseen puuhaan. Aiemmin viikolla kävimme Kittilän lintutornilla ja siellä sain pari kuvaa västäräkeistä ja suokukoista.
Eilen kokeilin taas myös timelapse-kuvausta. Ensimmäinen yritys meni mönkään, kun olin ”ajastetun valokuvauksen” sijaan valinnutkin epähuomiossa ”ajastetun kuvauksen”. Tämä tarkoitti sitä, että kamera kyllä otti jonkin aikaa itsekseen kuvan joka 25. sekunti kuten olin toivonutkin, mutta homman päätteeksi se ei pakannutkaan kuvasarjaa videoksi, vaan lopulta minulla oli vain 200 yksittäistä kuvaa samasta maisemasta…
Vahinko ei ollut suuren suuri, sillä olin yrittänyt kuvata Ounasjoen lähteviä jäitä, mutta jääpeite ei tuona aikana ollut inahtanutkaan.
Alustin muistikortin ja yritin illansuussa uudestaan, valiten tällä kertaa elokuvavalikosta sen ”ajastetun valokuvauksen”, kuten pitikin. Samalla laitoin kuvien ottamisen aikaväliksi 20 sekuntia, olisi ehkä saanut olla vieläkin lyhyempi, ehkä 10 sekuntia. Sitä aion kokeilla tänään.
Viritin kameran jälleen jalustalle ja kuinka ollakaan, kun se oli siinä hetken aikaa ollut, niin yhtäkkiä jäät liikkuivatkin jonkin verran – kunnes sitten taas pysähtyivät.
Jäiden liikkuessa ne suhisivat. Sitten ilta jo hämärtyikin.
Hidastin videon jälleen Youtubessa. Sitä tuskin olisi tarvinnut tehdä, jos olisin alun perin valinnut lyhyemmän aikavälin kuvien ottamiselle. Taas opittiin jotain. Videon saa avattua isoksi ja sitä voi katsella myös HD:nä.
Saari avaruudessa 