Laitoin aamulla järkkärin kuvaamaan Ounasjokea siinä toivossa, että jäät lähtisivät ja saisin sen tallennettua. Järkkäri oli siis varattu, mutta pihapiirissä pörräsi kaikenlaisia lintuja, joista olisin halunnut saada kuvia. Ensiksi kuvasin vanhalla pikku-Samsungilla kiikareiden läpi. No, tulipa edes yksi tunnelmakuva taveista.
Pihalla kuljeskellessani huomasin taivaalla tuulihaukan.
Sitten muistin, että minullahan on eräs vieläkin vanhempi Samsungin taskupokkari. Olen korjannut sitä askarteluteipillä… Kaivoin kameran nopeasti esiin olohuoneen kätköistä ja mietin, että mahtaako edes toimia. Halusin kokeilla, koska pienestä koostaan huolimatta siinä on talon paras zoomi.
Kamera pärähti käyntiin ja akkukin oli täynnä. Tuulihaukka tosin oli jo tipotiessään, joten suuntasin rantaan katsomaan mitä siellä näkyisi.
Vanhalla kameralla on pahoja tarkennusvaikeuksia, mutta onnistuin räpsimään joitan kuvia rannan sinisorsista ja ajattelin, että niin kai nyt sitten on tyytyminen.
Sitten tulikin todellinen jymy-yllätys!
Olin jo aamulla kiikaroidessani muka nähnyt, että aivan kuin rannassa olisi heinätavipariskunta. Koiraalla oli niin selkeä vaalea juova pään sivuilla, ei sellaista muilla lajeilla ole.
Näin linnut aamulla niin ohimennen ja varjossa, että ajattelin nähneeni väärin. Mutta nyt sain varmistuksen, että olin nähnyt ihan oikein. Sinisorsapari lehahti pois ja heinätavipari tuli tilalle. Suoraan silmieni edessä!
En ole koskaan elämässäni nähnyt heinätavia, vaikka nuorempana harrastin lintuja aktiivisesti. Oli tosi upeaa nähdä tämä lintu nyt ja suorastaan onnenpotku, että minulla sattui olemaan edes jonkinlainen kamera kädessä, jolla pystyin hetken ikuistamaan. Vanhan kameran kuvanlaatu on mitä on, mutta olen silti huippuonnellinen näistä kuvista.
Heinätavi on todella kaunis lintu. Koiraan kirjava höyhenpeite pääsi hyvin oikeuksiinsa kirkkaassa kevätauringossa. Linnut tuntuivat olevan myös rohkeampia kuin sinisorsat ja tavit, puhumattakaan haapanoista, joita tässä yleisemmin pörrää.
Aamuisen näkyni jälkeen tarkistin useammastakin lintukirjasta ja nettilähteestä, että heinätaveja ei ihan näin pohjoisessa kuuluisi olla. Esimerkiksi oivallisen Luontoportti-sivuston mukaan ”Säännöllisen pesimäalueen pohjoisraja kulkee Pohjois-Karjalasta Perämerelle.” Sama sivusto kertoo, että Suomen pesimäkannaksi on arvioitu 1300–5000 paria ja että laji on taantunut huomattavasti.
Lapin Lintutieteellisen yhdistyksen verkkosivuilla heinätavi oli merkitty mielenkiintoisena havaintona Rovaniemen Kuolajoella eilen ja tänään. Me olemme sentään vielä 200 kilometriä pohjoisemmassa. Ja nyt ne oli meidän pihalla!
Saari avaruudessa 