Todellinen kaunokainen tuli tänään moikkaamaan. Rauhassa se askelsi alavirtaan Ounasjoen jäällä, pakkaslumi pöllysi askelten tahdissa pieniksi pilviksi.
Jännitimme kissan kanssa ikkunassa, tulisiko sarvipää pihalle. Toisin kuin aiemmat jokea pitkin tulleet porot, tämä lähti suuntaamaan taloamme kohti.
Pian iltapäivän auringossa joentörmästä nousi satuolennolta näyttävä siluetti.
Upea olento.
Kuvasin sarvipäätä ikkunan läpi. Näin työpisteeltäni ajoissa, että poro lähestyi, niin ehdin vaihtaa pitkän putken kameraan. Pihalle ei tohtinut mennä, muuten elikko ei olisi uskaltanut tulla joentörmälle.
Kaveri ei noussut pihalle saakka, vaan katosi takaisin joentörmän taakse. Hetken aikaa vielä kullanhohtoisen lumihangen keskeltä pilkistävät sarvet paljastivät, että joku liikkui rannassa.
Saari avaruudessa 