Pakkanen kiristyi viime yönä noin 25 asteeseen, ja vaikka television säämies lupaili sen hellittävän päivän aikana, on edelleen aivan yhtä kylmä. Töiden jälkeen puin pitkät kalsarit ja pilkkihaalarit päälle, kiedoin paksun kaulahuivin kaulaani, vedin ruotsalaisen villapipon päähäni ja tumput käsiini. Olen viime aikoina päässyt taas lenkkeilyn makuun, joten en osannut muutakaan töiden jälkeen tehdä, vaikka oli kuinka jumalattoman kylmä.
Onneksi olen alkanut taas lenkkeillä, kuukauden lenkittömyys alkoikin jo ahdistaa.
Otin tänään kameran mukaan. Haluan harjoitella hämäräkuvausta ennen kuin taivas on täynnä upeita revontulia, jotta olen valmis sitten kun on tosi kyseessä.
Mukanani ei ollut jalustaa, ei mulla sellaista olekaan. Muutamissa kauniissa paikoissa petasin kameralle paikan lumeen, esimerkiksi kiven päälle. Laitoin kintaan alle ja asettelin kameran huolella siihen. Pitkillä valotusajoilla leikkiminen ei ole minulle tuttua, joten nyt oli mukava kokeilla vähän edes että mistä siinä on kyse.
Osa kuvista näyttää siltä kuin ne olisi otettu keskellä kirkasta päivää, paitsi että taivaalla näkyy tähtiä. Esimerkiksi tämä alla oleva kuva on aika kirkas, sen valotusaika onkin 30 s. Kuva on hiukan myös tärähtänyt, mutta noilla pakkasasteilla ei huvittanut pysytellä aloillaan niin kauaa että olisin saanut vielä terävänkin kuvan tuosta paikasta.
Lenkkipolulla minua tuli yksi ihminen vastaankin. Taivasteltiin hyvä tovi yhdessä sitä, kuinka oudolta tuntuu, että siellä tulee joku vastaan. Mimmi on kuulemma asunut täällä vuoden eikä koskaan ole siellä tavannut ketään.
Lenkkipolulta olivat valotkin pimeänä, koska on niin kylmä. Se oli hyvä, oli paljon kivempi kuvata kun ei ollut keinotekoisia valoja häiritsemässä.
Isolle tielle palattuani oli vielä pakko ihan omaksi huvitukseksenikin ottaa kuva omasta naamasta. Tiesin, että huurretta on varmaan jonkin verran naamataulun ympärillä. Ja niinhän sitä olikin.
Huomenna on vapaapäivä, joten voin lähteä ulos kuvaamaan siihen aikaan, kun aurinko on laskemassa. Aurinko painuu Norjan tunturin taa nyt noin puoli kolmelta.
Tuntia ennen ja tuntia jälkeen maailman valo on hyvin kaunis ja erikoinen.
Saari avaruudessa 