Eilen oli aika maistella poroherkkua. Poronkäristys ei ole minun juttuni, mutta onneksi porosta saa paljon muutakin.
Keiteltiin kattilassa poron kieliä. Olimme sulattaneet kielet pakkasesta, ja laskimme ne suureen kattilalliseen kiehuvaa vettä. Veteen laitoimme myös lihaliemikuution.
Kiehuvan veden pinnalle muodostuu joskus vaahtoa, joka kuoritaan pois. Kielien annetaan kiehua ihan vähintään tunti, mutta kaksikin tuntia on hyvä. Me annoimme padan porista ehkä puolitoista tuntia. Poronkielien kokkaaminen on leppoisaa puuhaa, vesi ei tuppaa kiehumaan yli eikä keittämisen ajan muutenkaan tarvitse päivystää mitään.
Kielien päällä erottuu kiehumisen seurauksena vaalea kalvo, joka kannattaa kuoria pois.
Kielien vielä poristessa padassa laitoimme uuniin muutaman sämpylän ja katoimme pöytään majoneesin, voin ja aurajuuston.
Kielet olivat todella mureita, ihanan pehmeitä ja maukkaita. Ne leikattiin siivuiksi ja siivut aseteltiin halkaistun, uunilämpimän sämpylän ja sen päälle levitetyn voin ja majoneesin päälle. Kyytipojaksi sopi Aurajuusto erinomaisen hyvin.
Poron sydän valmistetaan kuulemma samalla tavalla ja myös se maistuu siivuina leivän päällä. Sitäkin meidän piti viikonloppuna laittaa, mutta vatsa ei vedä niin paljon kuin herkkuja olisi tarjolla. Ehtiihän sitä.
Saari avaruudessa 