Orava kiertelee pihan linnunpönttöjä päivästä toiseen.
Meillä oli kurren kanssa eilen hyvä juttuhetki. Hän asettui pöntön katolle lepäämään ja rentoutumaan hyväksi toviksi, kun katselin ja kuvasin häntä puun alta. Ihan niin kuin ei hällä olisi ryöstämispuuhat mielessä ollenkaan.
Täytyyhän oravankin saalista saada. En minä häntä siitä syytä, että hän pöntöissä käy.
Tässä se taas on nähty, että kun töissä istuu koneella aamusta pitkälle iltapäivään, ei paljoa huvita avata konetta enää kotona. Toisaalta aivot ovat aina työpäivän jälkeen niin tyhjätkin, että ehkä niin on parempikin.
Suljin tällä viikolla pari turhaa pankkitiliä ja otin muutenkin pankkiasioista selvää muuttoa silmällä pitäen. Taas ollaan asioissa hieman pidemmällä.
Tässä se arki menee, töissä juosten ja päiviä laskien. Hetkessä eläminenkin onnistuu välillä, onhan luonto sentään aivan hullun kauniina nyt. Pehmeä ilma ja ihana kesän tuoksu ovat pysäyttävän hurmaavia.
Eli ihan jokainen hetki ei sentään mene päivien laskemiseen. Ehkä arkiaamut vain.
Saari avaruudessa 